Tiistai 16.7.2019
"
- Nämä teidän tulee pitää: Puhukaa totta toisillenne! Jakakaa oikeutta totuuden mukaan, niin että rauha vallitsee keskuudessanne. Sak. 8:16

Tuomiosunnuntai muistuttaa viimeisestä tuomiosta

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 19.11.2014 00:00 | Päivämies
Tuomiosunnuntain sanoma viimeisestä tuomiosta ei ole mieluista kuultavaa. Kukapa meistä haluaisi, että koko elämämme arvioidaan ja että iankaikkinen osamme ratkaistaan sen pohjalta. Tuntuu, että siltä pohjalta on kovin suuri mahdollisuus tulla hylätyksi.
Sunnuntain evankeliumin kuvaus viimeisestä tuomiosta kertoo, että tuomion perusteluina ovat ainoastaan ihmisen tekemiset ja tekemättä jättämiset. Onko siis sittenkin niin, että jos ihminen tekee tarpeeksi hyvää, Jumala armahtaa hänet? Tällainen tapa pyrkiä taivaaseen olisi ihmiselle hyvin mieluinen; Raamattu ei kuitenkaan tarjoa tällaista ratkaisua.

Palvelitko Jeesusta?

Evankeliumissa Jeesus luettelee kuusi tilannetta, joissa hän on kohdannut ihmisiä ja odottanut palvelua. Hän on ollut nälissään, janoissaan, kodittomana, alasti, sairaana ja vankilassa. Näissä tilanteissa hän on kätkeytynyt vähäisimmän veljen hahmoon. Toisin sanoen meidän pitäisi tunnistaa Jeesus kärsivistä lähimmäisistämme.

Vanhurskaat eivät voisi olla niin hämmästyneitä kuin he evankeliumissa ovat, jos tämän kertomuksen tarkoituksena olisi opettaa tekojen vanhurskautta. Hehän olisivat siinä tapauksessa palvelleet lähimmäisiään koko elämänsä ajan, olivatpa sitten tunnistaneet heissä Jeesuksen tai eivät. Mutta vanhurskaat ovat aivan yllättyneitä: Milloin teimme tuon kaiken?

Tekstissä ovat yllättyneitä nekin, jotka uskoivat tekojensa pelastavan heidät. He kummastelevat, milloin olisivat muka jättäneet auttamatta lähimmäistään ja Jeesusta. Kuuluuko heidän kysymyksestään ajatus: Mehän autoimme paljon, kuinka me sinua emme auttaneet? Vaiko pelkästään: Milloin sinä olit apua pyytämässä?

Molemmissa joukoissa on yhtä suuri hämmästys siitä, että Jeesus onkin tullut vastaan arkielämän tilanteissa eivätkä he ole tunnistaneet häntä.

Yhdelle vähäisimmistä

Toinen seikka, joka evankeliumissa puhuu tekojen kautta vanhurskauttamista vastaan, on puhe yhdestä vähäisimmistä veljistä. Vanhurskaitakaan ei siis kiitetä siitä, että he tekivät palveluksia kaikille vähäisille. Eikä toisia moitita siitä, että he jättivät aina palvelematta. Kaikki siis ovat jossakin hyvien ja huonojen tekojen välimaastossa. Elämän aikana on ollut hyviä palveluksia sekä niiden puutetta.

Miksi toisille lasketaan eduksi yksikin hyvä teko ja toisille vahingoksi yksikin laiminlyönti? Tähän ei Jeesus tekstissä vastaa mitenkään. Tuntuu kuitenkin siltä, että tilikirjoista on jotakin pyyhitty pois ja että jotakin puolestaan on jäänyt jäljelle tuomion perusteeksi.

Virheet pyyhitään pois

Jeesuksen tuomiosanoissa on vielä yksi tärkeä viesti. Vanhurskaille hän sanoo: ”Te Isäni siunaamat”, toisille puolestaan: ”Te kirotut”. Isä on siunannut niitä, jotka nyt saavat onnellisen tuomion. He ovat nauttineet Isän siunauksesta elämässään ja jakaneet sitä myös toisille. Huonon tuomion saajia ei sanota Isän kiroamiksi, mutta joka tapauksessa kirotuiksi. Ihminen itse vetää kirouksen päälleen, jos hylkää Isän siunauksen.

Evankeliumissa on kysymys juuri siitä, että uskon kautta vastaanotettu Isän siunaus pyyhkii pois ihmisen pahat teot ja puutteet. Samalla se tekee teoista arvokkaita Jeesuksen silmissä.

Jumalan lapset jakavat toisille Isän siunausta. Ilman Isän siunausta parhaatkin ihmisteot ovat vajavaisia. Yhdestäkään niistä ei ole ponnahduslaudaksi taivaaseen. Niihin luottaminen tekee turhaksi Jeesuksen sovitustyön, johon juuri Isän siunaus kätkeytyy.

Viimeistä tuomiota on turvallista ajatella Jumalan lapsena. Kun synnit on anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, omistamme Isä siunauksen, ja Jeesuksen sovitustyö on elämässämme mitä suurimmassa arvossa.

Mauno Hepola

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu:
Tuomiosunnuntai: Ps. 143:1–10; Mal. 3:19–20; 1. Kor. 15:22–28 tai Hepr. 12:18–25; Matt. 25:31–46 

Julkaistu Päivämiehessä 19.11.2014.

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi