Maanantai 16.9.2019
"
Herra, älä salli sorretun kääntyä pois apua saamatta, kurja ja köyhä ylistäkööt sinun nimeäsi. Ps. 74:21

Leipää paastoaville

Usko ja elämä - Sana sunnuntaiksi 11.3.2015 00:00 | Päivämies
Elämän leivän sunnuntai sijoittuu kirkkovuodessa paastonaikaan. Vaikka paastonaikana syödäänkin vaatimattomammin, tarvitsee ihminen joka päivä syötävää. Paastotessaan ihminen kaipaa ruokaa vielä voimakkaammin kuin yltäkylläisyydessä eläessään. 
Niukkaa ravintoa oli saanut kokea Israelin kansa Egyptin erämaavaelluksella ennen kuin se sai mannaa syödäkseen. Nälkä oli tuttu myös Jeesukselle erämaassa, kunnes enkelit tulivat ja pitivät hänestä huolta. Ei nälkä ollut vieras Jeesuksen kuulijoillekaan. 

Edellä on kerrottu, kuinka Jeesus on julistanut Jumalan valtakuntaa ja pienen pojan eväillä ruokkinut kuulijansa. Kylläisinä he kutsuivat Jeesusta profeetaksi ja kuninkaakseen, mutta jo seuraavana päivänä suhde Jeesukseen ja hänen ihmetekoonsa muuttui. Nyt samat ihmiset kutsuivat häntä enää opettajaksi ja kävivät hänen kanssaan kiistelyä.

Sielun ruokaa

Opettaja opetti hämmentävällä tavalla: ”Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.” 

Koska Mooses oli kieltänyt veren syömisen ja juutalaiset valvoivat tätä kieltoa muun muassa eläimiä teurastaessaan hyvin tarkasti, kuulosti tämä lause juutalaisen korvissa sitäkin tuomittavammalta. Veressä oli elämä eikä sitä saanut siksi syödä.

Juutalaisten hämmennys on ymmärrettävä. Miten yksittäisen ihmisen liha ja veri voisi olla jotain Jumalan edessä? Sanoohan Paavalikin 1. Korinttilaiskirjeen luvussa 15 jakeessa 50: ”Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.” 

Ihmisestä ei ole täyttämään Jumalan tahtoa, miten sitten ihminen voisi periä Jumalan valtakunnan? Tähän epäilyyn Jeesus vastaa rohkeasti: ”Minä olen elämän leipä” ja kutsuu itseään ihmisen Pojaksi. Tällä tavalla Jeesus osoittaa olevansa ratkaisevasti jotain muuta kuin kaikki muut ihmiset. Oman veren antaminen toisten puolesta viittaa selkeästi sovituskuolemaan. Taustalla näkyy myös Jesajan ennustus Herran kärsivästä palvelijasta, joka sovittaa rangaistuksellaan toisten synnit.

Tämän ajan ruuat, vaikka ne olivat olleetkin Jumalan lahjoittamaa mannaa tai Jeesuksen siunaamaa leipää ja kalaa, eivät olleet antaneet ihmisille ikuista elämää. Ajallinen leipä on ajallista leipää, joka tyydyttää hetkeksi ruumiin nälän, mutta se ei ruoki sielua eikä anna iankaikkista elämää.

Minä olen elämän leipä!

Jeesus lupaa seuraajilleen enemmän: ”Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.”

Mitä tarkoittaa elämän leivän syöminen tai kirjaimellisesti pureskeleminen? Heprealaiskirjeessä (Hepr. 4:1–2) syömistä verrataan, ei ainoastaan sanan kuulemiseen, vaan sen uskomiseen: ”Niin peljätkäämme siis, ettemme joskus hänen lepoonsa tulemisen lupausta hylkäisi ja ettei kenkään meistä takaperin jäisi: Sillä se on meille ilmoitettu niin kuin heillekin; mutta ei heitä sanan kuulo mitään auttanut, koska ei he niitä uskoneet, jotka sen kuulivat.” 

Jeesuksen seuraaminen on hänen sanansa vastaanottamista eli evankeliumin kuulemista ja uskomista. Jeesus itse on uskovalle kaikki. Hän on ruoka ja juoma valtakuntansa evankeliumissa. Ehtoollisella nautimme hänen ruumiinsa ja verensä uskomme vahvistukseksi. Näitä lahjoja saa jokainen uskolla vastaanottaa.

Markus Kopperoinen

Raamatunkohtia, joihin kirjoitus pohjautuu: 4. paastonajan sunnuntai: Ps. 84: 6–10, 13; Jes. 55:1–3; Ilm. 21:6–7; Joh. 6:48–58   

Julkaistu Päivämiehessä 11.3.2015.

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi