Torstai 20.9.2018
"
Tuonelan kohdusta minä huudan apua, ja sinä, Herra, kuulet ääneni. Joona 2:3

Jumalan johdatus esille kaatuneitten muistopäivänä

Usko ja elämä - Pääkirjoitukset 13.5.2015 00:02 | Päivämies
Ensi sunnuntaina vietettävällä kaatuneitten muistopäivällä on vahvat kristilliset juuret. Päivän vietto sai alkunsa vuoden 1940 huhtikuussa pidetyssä piispainkokouksessa, jossa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi. Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheim antoi sen jälkeen käskyn, että toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä talvisodassa ja kansalaissodassa kaatuneiden ”yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
Myöhemmin muistopäivän piiriin on sisällytetty myös jatkosodassa, Lapin sodassa sekä rauhanturvatehtävissä kaatuneet sotilaat. Muistopäivä näkyy seurakunnissa monin tavoin. Sankarihaudoilla vietetään rukoushetkiä, joihin sisältyy yleensä virsiä, rukousta ja puhe sekä seppeleenlasku. Kaatuneita muistetaan usein myös päivän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalvelus tai rukoushetki on hyvä lähtökohta kaatuneitten muistamiseen. Niin yksittäisten ihmisten kuin kansojen vaiheet ovat kokonaan hyvän Jumalan johdatuksessa. Hän säätää kansoille ”määräajat ja asumisen rajat” (Ap. t. 17:26).

Seurakunnille julkaisemassaan materiaalissa evankelis-luterilainen kirkko toteaa, että kaatuneitten muistopäivään sopii myös rauhankasvatuksen teema ja järjestelyihin voi kutsua mukaan lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten onkin tärkeää oppia tuntemaan kansamme historiaa, myös raskaiden aikojen vaiheita. Menneestä voivat oppia kaikenikäiset.

Kaatuneet tekivät suuren uhrauksen puolustaessaan maamme itsenäisyyttä. Sota jätti syvät jälkensä kaikkiin, jotka sota- tai kotirintamalla osallistuivat maamme puolustamiseen sekä niihin, jotka menettivät sodan seurauksena puolisonsa, isänsä tai muun läheisensä.

Kaatuneitten muistopäivä ja silloin liehuvat Suomen liput muistuttavat, että itsenäinen isänmaa ei ole itsestäänselvyys, vaan suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Jumala on antanut maallemme rauhan ajan, jolloin olemme saaneet vapaasti rakentaa maatamme.

Rauhan vaaliminen on tärkeää myös isänmaan sisällä. Maan rakentamisessa ja kansan hyvinvoinnin turvaamisessa on keskeistä edistää kaikkien ihmisryhmien sopusointua. Viha, riitely ja keskinäinen torailu johtavat vain ikäviin seurauksiin. Ystävällinen ja kunnioittava suhtautuminen mahdollistavat yhteistyön, vaikka ajattelisimme asioista eri tavalla. Raamattu ja sydämen uskosta nouseva lähimmäisenrakkaus ohjaavat rakentamaan rauhaa kaikkien ihmisten kanssa, jos se vain on mahdollista (Room. 12:18).

Maamme itsenäisyyden puolustaminen yhdisti sotavuosina eri ihmisryhmät tavoittelemaan yhteistä päämäärää. Sen seurauksena saamme nyt asua vapaassa isänmaassa.

Julkaistu Päivämiehessä 13.5.2015.
 

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi