Tiistai 23.4.2019
"
Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Ap. t. 13:32-33

Jumalan johdatus esille kaatuneitten muistopäivänä

Usko ja elämä - Pääkirjoitukset 13.5.2015 00:02 | Päivämies
Ensi sunnuntaina vietettävällä kaatuneitten muistopäivällä on vahvat kristilliset juuret. Päivän vietto sai alkunsa vuoden 1940 huhtikuussa pidetyssä piispainkokouksessa, jossa ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusten pitämistä talvisodan sankarivainajien muistoksi. Puolustusvoimien ylipäällikkö Mannerheim antoi sen jälkeen käskyn, että toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä talvisodassa ja kansalaissodassa kaatuneiden ”yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
Myöhemmin muistopäivän piiriin on sisällytetty myös jatkosodassa, Lapin sodassa sekä rauhanturvatehtävissä kaatuneet sotilaat. Muistopäivä näkyy seurakunnissa monin tavoin. Sankarihaudoilla vietetään rukoushetkiä, joihin sisältyy yleensä virsiä, rukousta ja puhe sekä seppeleenlasku. Kaatuneita muistetaan usein myös päivän jumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalvelus tai rukoushetki on hyvä lähtökohta kaatuneitten muistamiseen. Niin yksittäisten ihmisten kuin kansojen vaiheet ovat kokonaan hyvän Jumalan johdatuksessa. Hän säätää kansoille ”määräajat ja asumisen rajat” (Ap. t. 17:26).

Seurakunnille julkaisemassaan materiaalissa evankelis-luterilainen kirkko toteaa, että kaatuneitten muistopäivään sopii myös rauhankasvatuksen teema ja järjestelyihin voi kutsua mukaan lapsia ja nuoria. Lasten ja nuorten onkin tärkeää oppia tuntemaan kansamme historiaa, myös raskaiden aikojen vaiheita. Menneestä voivat oppia kaikenikäiset.

Kaatuneet tekivät suuren uhrauksen puolustaessaan maamme itsenäisyyttä. Sota jätti syvät jälkensä kaikkiin, jotka sota- tai kotirintamalla osallistuivat maamme puolustamiseen sekä niihin, jotka menettivät sodan seurauksena puolisonsa, isänsä tai muun läheisensä.

Kaatuneitten muistopäivä ja silloin liehuvat Suomen liput muistuttavat, että itsenäinen isänmaa ei ole itsestäänselvyys, vaan suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Jumala on antanut maallemme rauhan ajan, jolloin olemme saaneet vapaasti rakentaa maatamme.

Rauhan vaaliminen on tärkeää myös isänmaan sisällä. Maan rakentamisessa ja kansan hyvinvoinnin turvaamisessa on keskeistä edistää kaikkien ihmisryhmien sopusointua. Viha, riitely ja keskinäinen torailu johtavat vain ikäviin seurauksiin. Ystävällinen ja kunnioittava suhtautuminen mahdollistavat yhteistyön, vaikka ajattelisimme asioista eri tavalla. Raamattu ja sydämen uskosta nouseva lähimmäisenrakkaus ohjaavat rakentamaan rauhaa kaikkien ihmisten kanssa, jos se vain on mahdollista (Room. 12:18).

Maamme itsenäisyyden puolustaminen yhdisti sotavuosina eri ihmisryhmät tavoittelemaan yhteistä päämäärää. Sen seurauksena saamme nyt asua vapaassa isänmaassa.

Julkaistu Päivämiehessä 13.5.2015.
 

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi