Lauantai 20.4.2019
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Onko paaston keskiössä Kristus vai ihminen?

Usko ja elämä - Pääkirjoitukset 24.2.2016 12:00 | Päivämies
Paastonaika on kirkkovuodessa jo pitkällä. Tavallista suomalaista se ei kuitenkaan juuri kosketa. Sen sijaan erilaisista paastoista on nykyisin tullut jonkinlainen muoti-ilmiö. Moni kokeilee jotakin paastodieettiä terveytensä ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. 
Samaan aikaan paasto-sanan merkitys on laajentunut tarkoittamaan ruuasta pidättymisen ohella muistakin asioista pidättymistä. Yhtenä esimerkkinä tästä on ekopaasto-kampanja, jonka tarkoituksena on ohjata ihmisiä ympäristöystävällisempiin valintoihin hankinnoissaan. Myös some-paastosta on tullut yleisessä käytössä oleva sana.

Paastoaminen on vanhastaan ollut osa merkittävää hartaudenharjoitusta monien eri uskontojen piirissä. Paastoamalla on ilmaistu katumusta ja nöyrtymistä sekä valmistauduttu uskonnollisiin menoihin ja juhliin. Omaan hyvinvointiin liittyvä paastoaminen sen sijaan on melko uusi ilmiö.

Kristinuskon piirissä paastoaminen on liittynyt erityisesti pääsiäiseen valmistautumiseen. Pääsiäistä edeltävän 40 arkipäivän ajaksi kristityt luopuivat tietyistä ruuista sekä pidättyivät toisten ihmisten loukkaamisesta ja sellaisista tottumuksista, jotka vievät ihmistä kauemmaksi Jumalasta. Tässä muodossa paasto kuuluu edelleen sekä katolisen että ortodoksisen kirkon elämään. 

Martti Luther sen sijaan suhtautui kriittisesti ulkoiseen paastoamiseen ja painotti, ettei se tee ihmistä Jumalalle kelpaavaksi. Luther piti paljon tärkeämpänä, että ihminen uskoisi Jumalaan koko sydämestään ja rakastaisi lähimmäistä niin kuin itseään. 

Luterilaisessa kirkossa paastonaika on ensisijaisesti hiljentymisen aikaa. Paastonajan raamatuntekstit puhuvat katumuksesta, mielenmuutoksesta ja taistelusta pimeyden valtoja vastaan. Ne ohjaavat ihmistä tutkistelemaan Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy erityisesti pääsiäisen tapahtumissa. Kristillinen paasto on syvimmältä olemukseltaan muuta kuin laihduttamista, itsekurin harrastamista tai oman hyvinvoinnin vaalimista. 

Kristillisestä näkökulmasta paaston keskuksessa on aina Kristus ja hänen sovitustyönsä sekä hänen seuraamisensa uskossa ja elämässä. Tästä näkökulmasta nykyajan kristityn sopii hyvin tarkastella myös ekologisia valintojaan, sosiaalisen median käyttöään ja muita aikamme ilmiöitä. Sen sijaan ihmisen oman hyvyyden ja valintojen korostaminen ovat Jumalan edessä turhia. Tulemme autuaiksi yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen ansion tähden.

Julkaistu Päivämiehessä 24.2.2016.

Tunnisteet:


paasto

Lisää aiheesta:

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi