Lauantai 20.4.2019
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Olkaamme siis suomalaisia

Usko ja elämä - Pääkirjoitukset 6.4.2016 12:00 | Päivämies
Suomalaiset ovat maailman ja Euroopankin mittapuulla pieni kansakunta. Suomen kielellä ei juuri tule toimeen maamme rajojen ulkopuolella. Englantia, ranskaa tai espanjaa äidinkielenään puhuvat ovat aivan toisenlaisessa asemassa. Lisäksi suomen kieli kuuluu pieneen ja syrjäiseen kielikuntaan. 
Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset eivät ole alkuperältään kovinkaan yhtenäinen kansa. Maahamme on eri aikoina tullut muuttajia monelta eri taholta. Tulijat ovat tuoneet mukanaan omia innovaatioitaan, perintötekijöitään ja kulttuuripiirteitään. Samalla he ovat tuoneet uusia aineksia Suomessa puhuttuun kieleen. On hämmästyttävää, että näistä hyvin erilaisista aineksista on satojen ja tuhansien vuosien kuluessa muodostunut kulttuurisesti ja kielellisesti harvinaisen yhtenäinen kansakunta.

Omalla kielellä on ollut suomalaisille korvaamattoman suuri merkitys. Maamme historia osoittaa, että kehitys yhtenäiseksi kansakunnaksi ja kohti itsenäistä valtiota on ollut kiinteästi sidoksissa omaan kieleen. Yhteiskunnallinen kehitys nytkähti Suomessa ratkaisevasti eteenpäin nimenomaan siinä vaiheessa, kun suomen kielestä tuli maamme virallinen kieli reilut 150 vuotta sitten.

Osaammeko arvostaa riittävästi sitä, että meillä on oma kieli, jota pystymme käyttämään arkiviestinnän lisäksi myös tieteen ja muiden erityisalojen teksteissä? Koko maailman mittakaavassa se ei ole itsestäänselvyys. Monet paljon suuremmatkaan kansat eivät pääse käyttämään omaa kieltään edes peruskoulutuksessa.

Kansallemme on ollut suuri merkitys sillä, että kaikista tärkeistä asioista on ollut saatavissa tietoa omalla kielellä. Näin kielitaidon puute ei ole asettanut esteitä tiedon saannille. Onko tulevaisuus oman kielemme osalta yhtä hyvä? Vieraiden kielten osaaminen on tärkeää, mutta saavatko ne välillä jopa ylikorostuneen aseman? Esimerkiksi tieteellisissä tutkimuksissa näyttää vieraan kielen käytöstä tulleen itseisarvo. Opiskelumaailmassa päädytään välillä sellaisiinkin tilanteisiin, joissa suomalainen opettaja luennoi suomalaisille oppilaille englannin kielellä.

Suomalaisen identiteetin säilyttäminen on välttämätöntä, jotta maamme voisi pysyä itsenäisenä myös tulevaisuudessa. Identiteetin säilymiseen liittyy erottamattomana osana halu vaalia omaa kieltä ja kulttuuria.

Kansallistunteen nimissä tapahtuu myös ikäviä asioita. Niistä uutiset tarjoavat jatkuvasti varoittavia esimerkkejä. Toivottavaa on, että suomalaiset arvostavat tulevaisuudessakin kansallista identiteettiään. Rakentava lähtökohta kansojen väliselle yhteistyölle on se, kun osaamme antaa arvon sekä itselle että muille.

Julkaistu Päivämiehessä 6.4.2016.

Lisää aiheesta:

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi