Lukutaito ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin tiedon määrä. Suomi on edelleen kansainvälisessä vertailussa lukutaidon kärkimaita, mutta kehityssuunta on alaspäin. 

Ovatko internet ja sen viihteelliset sisällöt vieroittaneet lapset ja nuoret pitkäjänteisemmästä lukemisesta? Asioiden välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan selvästi. Se kuitenkin tiedetään, että kirjojen lukeminen on vähentynyt ja että lukemisella on merkitystä lapsen tulevaisuuden kannalta.

Lukemisen on todettu kehittävän muun muassa sosiaalisia taitoja, viestintä- ja empatiakykyä sekä parantavan keskittymistä. Näiden tietojen valossa ei liene mikään yllätys, että lapsi, jolle luetaan paljon, viihtyy myös paremmin koulussa ja pärjää paremmin kaveriporukassa.

Lukemisesta on apua myös stressinhallintaan. Lasten, joille luetaan iltasatu, on todettu nukkuvan paremmin kuin lasten, joille ei lueta. Lukeminen vähentää stressiä aikuisillakin. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että lukemisesta on hyötyä aivoille, erityisesti muistin säilymiselle ikääntyessä.

Innostus lukemiseen syntyy lukemaan kannustavassa kodissa. Jos kirjoja arvostetaan ja ne saavat näkyä ja kuulua kodissa, myönteinen asenne siirtyy helpommin myös lapsiin.

Kotona lukemisen on todettu vaikuttavan lapsen tulevaan menestymiseen enemmän kuin vanhempien taustan. Erään tutkimuksen mukaan erityisesti isän ääneen lukeminen edistää lasten kielellistä kehitystä ja sanavarastoa.

Sunnuntaina alkavalla SRK:n lastenviikolla on tarjolla lastenkirjoja, joissa elämän kysymyksiä pyritään käsittelemään rakentavasti, elämänmyönteisesti ja uskoa vahvistaen. Vaikeisiin ja kipeisiin asioihin haetaan toivon näköaloja.

Parhaimmillaan SRK:n kirjat tarjoavat lapselle rauhoittavan, uskoa tukevan ja kristillistä arvopohjaa vahvistavan lukukokemuksen. Tällainen lukukokemus voi olla nykyisen viriketulvan keskellä elävälle lapselle aivan erityinen.

Julkaistu Päivämiehessä 19.9.2018

Kuvituskuva: Valtteri Saukko