Kristillisyytemme kansanopistoissa, joiden opiskelijoista suurin osa on 16-vuotiaita, katse suuntautuu luontevasti tulevaisuuteen. Mielenkiintoista talvipäivillä oli paneelikeskusteluun osallistuneiden nuorten yhteinen näkemys, että huomiseen kannattaa asennoitua myönteisesti. Valoisa asenne on piristävä aikana, jona uutiset sekä ulkomailta että Suomesta kertovat etupäässä huolista ja ongelmista.

Nuoret ajattelivat valoisasti tulevaisuudesta, vaikka osa kertoi onnettomuuksistakin lähipiirissään. Heillä oli kirkas näky, että usko ja luottamus Jumalaan antaa ”tulevaisuuden ja toivon”, kuten profeetta Jeremia rohkaisi aikalaisiaan (Jer. 29:11).

Konkreettisia toivon näköaloja tarvitaan näinäkin viikkoina, joina nuoret osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin ja yhteishakuun sekä keväällä pääsykokeisiin. Nuoret tarvitsevat vanhempien kannustusta. 

Kansanopistoissa eletään haasteiden ja mahdollisuuksien aikaa. Vapaan sivistystyön lainsäädäntöä uudistetaan nyt myös rahoituslain osalta. Uusi rahoitusjärjestelmä luo ensi vuodesta alkaen ennustettavuutta opistojen toimintaan. Silloin opistojen ylläpitäjät saavat valtionosuuden perustaksi kiintiön, joka mahdollistaa nykyistä pitkäjänteisemmän suunnitelmallisuuden.

Tulevat rahoituskiintiöt ovat pienempiä kuin tämänhetkiset rahoituksen perustana olevat suoritteet eli opiskelijaviikot. On kuitenkin huomattava, ettei valtio pysty tälläkään hetkellä maksamaan osuuttaan koko suoritemäärästä.

Uuden rahoituskäytännön lisäksi valtiovalta on päättänyt tehdä rahoitusleikkauksia eri koulutusmuotoihin, muun muassa ­vapaaseen sivistystyöhön. Ne aiheuttavat huolta oppilaitoksissa ja niiden ylläpitäjissä. Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät ovat tänä vuonna työllistävän kysymyksen edessä, koska Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää niiltä taloudellisten edellytysten arviointia. Opistojen ylläpitämislupia ei tarvitse hakea uudelleen, mutta ne voidaan peruuttaa, jos taloudelliset edellytykset eivät täyty. Taloudellisten näkökohtien lisäksi ministeriössä on toinenkin suuri ajankohtainen kysymys: vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen.

Jämsän, Ranuan ja Reisjärven opistoissa on nyt yhteensä 431 opiskelijaa. Se merkitsee sitä, että kaikki opiskelijapaikat on täytetty. Opistojen kurssitoiminta on vilkasta, ja taustayhteisö on sitoutunut toimimaan opistojen parhaaksi. Yhteistyö opistojen välillä  on lisääntynyt, ja sitä tulee yhä voimistaa. Vaativana tehtävänä juuri nyt on yhteisen uuden kehittämis- ja yhteistyösuunnitelman laadinta. Lisäksi työstettävänä on SRK:n ja opistojen yhteinen investointisuunnitelma.  Valtionrahoituksen vähentyessä toiminnan ja talouden yhteensovittaminen on yhä vaativampi tehtävä. Systemaattinen arviointi, aktiivinen kehittämisote ja laatuun panostaminen takaavat, että opistoilla on toivon näköala. 

Eero Nuolioja

Rehtori
Ranuan kr. kansanopisto

Julkaistu Päivämiehessä 25.2.2015.