Sunnuntai 16.12.2018
"
"Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju." Matt. 11:5-6

Suomi on isänmaa, Ruotsi kotimaa – Finland är fosterland, Sverige hemland

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 3.7.2016 17:15 | Kati Kanto


Marja Pelkonen
asuu Haaparannan Marielundissa. Kaksoiskansalaisuus on hänelle tuttu käsite.
– Alkujaan tapasimme Alpon kanssa Reisjärven leirillä. Menimme naimisiin Göteborgissa. Pienen pieni noin kymmenen hengen lämminhenkinen kotisiioni on jäänyt mieleen, Marja kertoo.
​Kuuden vuoden Suomessa asumisen jälkeen Pelkoset päätyivät Haaparannalle. Marielundista löytyi sopiva talo läheltä luontoa, lapsilla oli kouluun lyhyt kävelymatka. Muuttovirta Etelä-Ruotisista oli tuonut Haaparannalle tuttuja uskovaisia perheitä, joten sinne oli senkin vuoksi helppo kotiutua.

Uskovaisina samaa kansaa

Uskovaisten välillä Suomen ja Ruotsin välinen raja ei merkitse mitään. Haaparantalaiset, noin sata jäsentä, kuuluvat Tornion rauhanyhdistykseen. Rauhanyhdistyksen väki on tullut Marjalle tutuksi ja rakkaaksi. Haaparannalla on oma ompeluseuratoiminta sekä pyhäkoulupiiri, mutta muuten toiminta on Tornion kanssa yhteistä.

– Samalla tavalla olemme kaikessa mukana, en koe mitenkään, että olisimme jotenkin erilaisia. Kerran kuukaudessa käännetään seurapuhe myös ruotsiksi. Tämä on tärkeää lähetystyötä. Monet haaparantalaiset ovat maininneet kuuntelevansa nämä seurat radiosta, Marja sanoo.  

Ainoa vaikea asia on Marjan mielestä aikaero. Esimerkiksi sunnuntai-illan seurat alkavat Tornion rauhanyhdistyksellä jo kolmelta Ruotsin aikaa.

Marja kertoo, että he osallistuvat kirkon toimintaan käymällä muun muassa jumalanpalveluksissa.  

Ruotsalaiset ovat avarakatseisia

Pelkosten lapsista kaksi on syntynyt Suomessa, seitsemän Ruotsissa. Lapset ovat kaksikielisiä – he ovat käyneet Marielundin koulun, joka on kaksikielinen. Lapsista osa asuu Suomessa, osa Ruotsissa.

– Käytännön elämässä pärjään ruotsilla, tunnekieli on suomi. Kotona puhumme myös aina suomea. Lapsenlapset puhuvat ruotsia, lapsethan oppivat nopeasti. Ruotsalainen on auttavainen, jos ei osaa kieltä, hän auttaa. En ole koskaan kohdannut ivallisuutta, että puhun hassusti, Marja toteaa.

Marjan mielestä ruotsalaiset ovat spontaaneja ja ulospäin suuntautuneita. Ruotsalaisilla ei ole myöskään ennakkoluuloja uskovaisia kohtaan, he hyväksyvät kaikenlaiset ihmiset. Osasyynä on varmasti myös se, että Ruotsissa on ollut pitkään maahanmuuttajia.

– Esimerkiksi työskennellessäni hotellisiivouksessa Etelä-Ruotsissa oli työkavereinani jo silloin, 40 vuotta sitten viittä eri kansalaisuutta, Marja muistelee.

Ruotsi on kotimaa

Kalajoella syntyneelle ja kasvaneelle Marja Pelkoselle Suomi on rakas isänmaa, jossa hänellä on juuret.

– Ruotsiinkin on omat juuret kasvamassa. Ihminen ei voi olla juureton. Olemme kahden maan kansalaisia, olenkin huumorilla sanonut, että olemme niin kuin ”pohjoismaalaisia”. Välillä tulee ”Suomi-Ruotsi-maaotteluita”. Tosiasiassa parempaa maata ei voi nimetä; maat ovat kuitenkin aika erilaisia. Yksi asia on hyvä Ruotsissa, toinen Suomessa. Olemme sopeutuneet ruotsalaiseen yhteiskuntaan, koemme sen kotimaaksi. Tärkeintä on se, että ihminen tekee työtä se maan hyväksi, jossa asuu, Marja painottaa.

Suviseurat ovat suuri tapahtuma. Marja on työskennellyt talkooruokailussa ja toimii lippuvastaavana miehensä kanssa seurojen ajan. Pelkosillakin on majoitusvieraita talo täynnä.

– Myös Haaparannan paikallislehdessä oli tervetulotoivotus suviseuroihin. Tuttavat ovat sanoneet tulevansa käymään täällä sekä kuuntelevansa kesäseuraradiota, Marja sanoo.


Finland är fosterland, Sverige hemland

Marja Pelkonen bor i Marielund i Haparanda. Att vara både finsk och svensk medborgare är naturligt för henne.

– Jag träffade min man på en läger i Reisjärvi och vi gifte oss i sen Göteborg. Hon minns väl den ca. 10 personers varmhjärtige hemmasion.

Familjen Pelkonen flyttade till Haparanda efter sex år i Finland. Ett passande och naturnära hem hittades i Marielund, där aven skolan var nära för barnen. Eftersom även andra troende familjer hade flyttat från södra Sverige till Haparanda, blev det lätt att bosätta sig.

Tron påverkas inte av nationalitet

Den nationella gränsen har ingen påverkan för troende människor i HaparandaTornio. Haparandaborna, ungefär 100 personer totalt, ingår i Torneås fridsförening. Människor av den fridsföreningen har blivit kär och bekant för Marja. Även om det arrangeras egna symöten och söndagsskolor i Haparanda, är all annan verksamhet gemensamt med Torneå.

– På samma sätt är vi med i verksamheten, jag känner inte att vi skulle vara annorlunda på något sätt. Mötespredikan tolkas en gång i månaden på svenska. Detta är vikitgt missionsarbete. Flera haparandabor har sagt att de lyssnar de svenskspråkiga möten på radio, Marja säger.

Tidsskillnaden är den enda svårigheten enligt Marja. Till exempel börjar söndagsmöten på Torneås fridsförening redan vid klockan tre svensk tid. 

Marja berättar att de deltar även i normala gudtjänster med barnen.

Svenskar är vidsynta

Två av familjens barn är födda i Finland och sju i Sverige. Barnen är tvåspråkiga -vissa av dem har gått på den tvåspråkiga Marielundsskolan i Haparanda. Några av barnen bor i Finland och resten bor i Sverige.

– Jag klarar mig med svenskan i det vardagliga livet, känslospråket är finska. Hemma pratar vi alltid finska. Barnbarnen talar svenska; man lär sig snabbt vid den åldern. Svenskarna är hjälpsamma om man inte kan språket. Jag har aldrig hört bittra ord av någon att jag pratar med dialekt, Marja konstaterar.

Svenskar är enligt Marja spontana och utåtriktade. Svenskar har ej heller några fördomar mot troende, utan man accepterar olika människor som de är. En anledning kan vara att det har funnits så mycket migration till Sverige under de senaste årtionden.

– Till exempel när jag jobbade som hotellstäderska i Göteborg för 40 år sedan, hade jag arbetskamrater av fem olika nationaliteter, kommer Marja ihåg.

Hem är i Sverige

För Marja Pelkonen, som är född ochj uppvuxen i Kalajoki, är Finland en kär fosterland där man har sina rötter.

– Man har även integrerats i det svenska samhället, man kan inte vara rotlös. Vi är två länders medborgare, jag har med humor sagt att vi är som ”skandinaver”. Ibland blir det ”Sverige-Finland-landkamper”. Man kan inte påstå att det ena landet skulle bara ”bättre” än det andra landet; länderna är ganska olika. En sak kan vara bättre i Sverige och en annan i Finland. Vi har integrerats i det svenska samhället och känner att vårt hem är här i Sverige. Viktigast är att man jobbar för det land där man bor, Marja stryker.

De finska sömmarmöten är en stor evengemang. Marja har jobbat i talkorestaurangen och som flaggansvarig med sin man under möten. Familjen har ett fullt hus under sommarmöten.

– Även lokaltidningen i Haparanda hade en välkomsthälsning till sommarmöten. Bekanta har sagt att de kommer hit eller lyssnar möten via radio, Marja säger.

Käännös: Walter Pelkonen

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi