Maanantai 22.4.2019
"
Herra on todella noussut kuolleista! Luuk. 24:34

Runo on ajatuksen ja muiston tulosta

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 11.7.2016 06:06 | Anne Honkonen


Niilo Rauhalalla on juhlavuosi, hän täyttää heinäkuussa Oulussa 80 vuotta. Rauhala on syntynyt Kittilässä Kuivasalmen pienessä kylässä. Ruotsissa 8-vuotiaana evakossa käynyt mies kertoo, että erityisesti äidin merkitys on hänen elämässään ollut tärkeä.
– Äiti säteili uskon valoa ja iloa, hän oli Jumalaan luottava kristitty.

Rauhalan mukaan äidin herkkys on heijastunut häneenkin.

– Kävin evakkoajan jälkeen kansakoulua naapurikylässä ja sen jälkeen kotikylässä. 14-vuotiaana pyrin oppikouluun. Vuonna 1957 pääsin ylioppilaaksi. Armeijan jälkeen 1958 lähdin opiskelemaan Helsinkiin, Rauhala muistelee opiskeluetappejaan.
Hän on toiminut Kemissä 36 vuotta pappina, sairaalateologina 20 vuotta.

Kipinä kirjoittamiseen iski varhain

– Kun koulupoikana aloin kirjoittaa runoja, luonto inspiroi.

Lapsuudesta Rauhalan mieleen on jäänyt Lapin luonnon avaruus, kuulaus ja hiljaisuus.

– Koulupoikana, 14-vuotiaana, aloin kirjoittaa vihkoon vaatimattomia riimirunoja, joissa toistuivat koti, luonto, hengelliset asiat ja nuoren pojan haaveet.

Nuori runoilija lainasi koulun kirjastosta klassikoita ja oppi paremmin tuntemaan runon rytmin ja mitan. Kirjoittaessa kehittyi.

– Aloin lukioluokilla pikkuhiljaa siirtyä vapaamittaiseen runoon, kirjoitin samalla riimirunojakin. Kun opin kirjoittamaan niitä jo nuorena, siitä oli hyötyä kirkon virsikirjakomiteassa ja laulujen sanoituksissa, kertoo edelleen myös riimirunoja harrastava Rauhala.

Oppia runontekoon

Opiskellessaan Rauhalalla ei ollut paljon aikaa kirjoittaa.

– Kun 1963 valmistuin papiksi, jatkoin kirjoittamista aktiivisesti. Jossain vaiheessa näytin runoja Antti Hyrylle, joka antoi palautetta. Hänen kauttaan sain yhteyden Otavaan, joka otti vuonna 1967 kustannettavakseen teoksen Tähän päättyy kesä.

– Otavalla Tuomas Anhava oli tärkeä opastaja moderniin lyriikkaan. Hän antoi terävääkin kritiikkiä, mutta se oli hyvä. Anhava neuvoi, millainen on runo: ei saa olla koristeellinen, kielenkäyttö on taloudellista, runo selittää itse itseään.

Yksi työ tukee toista

Lyriikka on limittynyt myös sairaalateologin työnkuvaan luontevasti – ja toisin päin.

– Sairaalatyö ollut antoisa myös lyriikan kannalta. Hyvin monissa runoissa on kärsimyksen koskettamia elämäntuntoja.

Sairaalatyössä Rauhala sai kokea ihmisen kärsimyksen läheisyyden, hänen toivonsa ja kamppailunsa sekä kuoleman läheisyyden. Kärsivän ihmisen kohtaaminen on opettanut tuntemaan omassakin elämässä syvyysulottuvuuksia.

Työssä Rauhala huomasi uskovaisen potilaan toivon sekä sen luottamuksen, että elämä on Jumalan kädessä.

– Usko antoi voimaa ja lohtua kärsimykseen. Kaikki miksi-kysymykset jäävät lopulta selittämättä, ne jäävät Jumalan käteen, kuten koko elämä. 

Uskonnollisuus läsnä

Rauhala on kirjoittanut edelleen myös hengellistä lyriikkaa.

– Se on ollut hyvin tärkeä osa-alue. 1979 ilmestyi ensimmäinen uskonnollinen runokirja, Lähellä pyhää aamua, jossa on myös vapaamittaisia runoja.

Hengellisten runojen kieli muussa lyriikassani on ilmaisultaan hieman erilaista kuin SRK:n julkaisemissa kirjoissani.

– Esimerkiksi Otavan julkaisemissa kirjoissa olevia runoja ei kaikkia voi kokea uskonnollisiksi, mutta joukossa on silti monia selkeästi uskonnollisia runoja tai uskonnollisia viitteitä.

Rauhalan mukaan SRK:n kirjoissa on perinteisempi, julistavampi kieli ja tuttuja vertauskuvia.

Nykylyriikassa tärkein ihanne Rauhalalle ovat olleet Bo Carpelanin runot.

– Hän oli sukulaissielu siinä mielessä, miten koetaan elämä. Hänen runonsa ovat sielukkaita, lyyrisiä ja kirkkaita.

Runo voi syntyä yllättäenkin

Rauhala kertoo, että oma runo syntyy milloin on syntyäkseen. Se syntyy usein jonkin ajatuksen ympärille.

– Se liittyy siihen, miten silmillä, sydämellä ja sielulla elämää seuraa. Siihen, miten elämä koskettaa, mitä muistoja siihen liittyy. Ajatus runosta saattaa syntyä yllättäenkin.

– Pitää olla sytyke. Ei voi päättää, että nyt kirjoitan runon.

– Se on semmoinen inspiraatio, tapahtuma, jossa ulkoiset vaikutelmat kohtaavat runoilijan sisäisen todellisuuden, hänen ajatuksensa, muistonsa ja avoimen mielen käsitellä näkemäänsä ja kokemaansa. Runo on kuin pienen maailman luomista.

Kristityn ihmisen tuntoja

Omista runoistaan Rauhalalle yksi merkityksellisimmistä on Minun isäni valtakunta. Se on myös sävelletty.

– Se on tullut tutuksi lukijoillekin. Voisi sanoa, että tuotantoni helmiä.

Kirjoittaminen antaa omat kielikuvat. Ne tulevat työskentelyn aikana.

– Runojeni aiheet ovat yhtä laajat kuin elämä itsessään, ja olenkin kirjoittanut runoja myös lapsista ja rakkaudesta. 

Rauhala kertoo lyriikkansa lähtökohtana olevan kristillinen elämänkatsomus.

– Väitöskirjan lyriikastani tehnyt tutkija on nimennyt minut kristilliseksi modernistiksi.

Modernin lyriikan runot ovat monitasoisia ja monitulkintaisia. Rauhalan mukaan hänen runonsa tulkitsevat hänen ajatuksiaan, kokemuksiaan ja elämäntuntojaan kristittynä ihmisenä. Lukija voi itse löytää runoista myös jotakin itseään koskettavaa ja lähelle tulevaa.

Isäni valtakunta
meri,
jonka syvyyksistä ei löydy
eilistä päivää.
Isäni valtakunta
ilo,
joka säteilee kuin juuri herännyt aamu
pitkien sateitten jälkeen.
Isäni valtakunta
lohdutus,
sillä hiljaisinkin sana,
kaislan laulu tuulessa,
tarttuu sieluun
eikä sairautta enää ole.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi