Sunnuntai 18.8.2019
"
Jeesus sanoi: "Hankkikaa väärällä rikkaudella ystäviä, jotka ottavat teidät iäisiin asuntoihin, kun tuota rikkautta ei enää ole." Luuk. 16:9

Sururyhmissä surun kanssa kasvokkain

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 7.11.2016 08:27 | Päivämies


Kun tapaan Vaaramon Jyrkin, teen aikamatkan lapsuuteeni: sinne lapsuuteni seurasaliin. Yhdistän rauhallisen, sydämellisen puhujan äänen niihin turvallisiin kotiseuroihinkin, joissa sain käydä.
Päivi-vaimon puoliso, kahdeksan lapsen isä ja 22 lapsenlapsen pappa on niiden aikojen jälkeen saanut pappisvihkimyksen, 12 vuotta sitten pyhäinpäivänä. Hän on sen jälkeen työskennellyt Vihannin seurakunnassa ja nyt sitten Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa. Välillä hän kävi hoitamassa Muonion ja Enontekiön itsenäisten seurakuntien yhteisen kirkkoherran tehtäviä.

Sururyhmät ovat kaikille

Jo pappisuransa alusta Vaaramo on saanut olla mukana seurakuntien sururyhmissä. Sururyhmä on tarkoitettu kaikille kuoleman kohdanneille, etenkin sellaisille, jotka tuntevat, etteivät itse pääse surustaan irti.

– Sururyhmään voi tulla silloin, kun läheisen kuolemasta on yli puoli vuotta, koska silloin pahin shokkivaihe on takana. Ei tarvitse ajatella sitä, millainen kuolema oli, sillä jokainen kuolema on aina loppujen lopuksi ero ihmisestä.

Sururyhmät kokoontuvat 5–8 kertaa. Jokaisella kokoontumiskerralla on eri teemansa, jotka pohjautuvat kirkon materiaaliin Kuuletko, kun kysyn ja huudan? Aihepiireinä ovat: tutustuminen ja surun syntymisen syy; kohdatun kuoleman kertominen; surun ristiaallokossa; arjessa selviytyminen; muistojen ilta; suurten kysymysten äärellä sekä toivoon ja tulevaisuuteen.

– Sururyhmätyöskentely ei ole julistuksellista, mutta jokaisessa kokoontumisessa pidetään hartaus ja lauletaan virsiä, kertoo Vaaramo.

Vertaistuki on tärkeää

Sururyhmässä vertaistuella on hyvin suuri merkitys.

– Kun ihminen tulee sururyhmään, hyvin usein hänellä on ajatus, että kellään muulla ei ole tällaista surua eikä tällaisia ajatuksia. Sitten huomataankin, että monella muullakin on tällaista. Ryhmässä myös ystävystytään, ja surun käsittely jatkuu sitten sillä tavalla, sanoo Vaaramo.

Surusta selviytyminen on hyvin yksilöllistä.

– En ole kuitenkaan kokenut sellaista tilannetta, että surusta ei olisi selvitty. Lähes kaikki muistelevat myöhemmin, että sururyhmässä käyminen oli hyvästä, iloitsee Vaaramo. 

Erilaista surua – yhteinen lohdutus

Puhumme myös surun olemuksesta: onko olemassa erilaista surua? Vaaramo kertoo havainneensa ainakin kolmentyyppistä. Helpottunutta surua on nähtävissä silloin, kun vanha, väsynyt tai paljon sairastanut ihminen pääsee lepoon. Syyllistävää surua on kahdenlaista: kuolemasta syytetään joko itseä tai muita. Syyllistävän surun käsittelyyn on hyvä keino:

– Silloin palataan Raamattuun ja psalmiin 139, jossa on meille kaikille lohdun sanat tällaisiin tilanteisiin. Meistä kukaan ei pysty hallitsemaan tätä elämää, muistuttaa Vaaramo sydämellisesti.

”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä!” (Ps. 139:13–17.)

Papille sururyhmässä työskentely on ollut puhuttelevaa.

– Vertaistuki on niin valtava, että se antaa sellaisen uuden alun, että päästään eteenpäin. Sen näkee selvästi, kuinka merkittävä sen apu on, iloitsee Vaaramo.

Surun työstämisessä ja siitä selviämisessä henkilökohtaisella uskolla on valtava merkitys, samoin vertaistuella ja yhteisön kantamisella.
– Usko antaa meille iankaikkisen elämän toivon, ja sitä kannattaa jakaa muillekin, summaa Vaaramo lämpöä äänessään. 

Sirkka Lehto
Julkaistu Päivämiehessä 2.11.2016

Tietoja oman seurakunnan sururyhmistä löydät seurakunnan verkkosivuilta. Ryhmiin ilmoittaudutaan etukäteen.

Kuva: SRK:n kuva-arkisto/suviseurojen kuvapalvelu

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi