Tiistai 18.6.2019
"
Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan. Jes. 6:3

Virsikirjan lisävihko laajentaa ilmaisua ja testaa virren rajoja

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 7.12.2016 07:06 | Hanna Kallunki


Ensimmäisenä adventtina otettiin virallisesti käyttöön evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan uusi lisävihko. Haapavetinen emerituskanttori Martti Murtoperä oli mukana sen työstämisessä käsikirjavaliokunnan jäsenenä. Hänen mielestään lisävihkosta löytyy niin helmiä kuin sellaisiakin lauluja, jotka koettelevat virren rajoja. 
Lisävihkotyön perustana oli kirkolliskokouksen toimeksianto, jossa toivottiin uusia virsiä, joiden kieli, tyyli ja aiheet nousisivat tämän päivän tarpeista. Pyrkimuksenä oli, että virret vahvistaisivat ihmisten välistä yhteyttä ja tavoittaisivat myös niitä, joille perinteinen uskonnollinen kieli ja musiikki tuntuvat vierailta. 

– Toimeksiannon taustalla olivat seurakuntaelämässä nousseet toiveet entistä monipuolisemmista tyyleistä ja virsivalikoiman laajentamisesta, Murtoperä kertoo.

Virren rajat

Ensimmäisissä lisävihkoa valmistelevissa kokouksissa keskusteltiin muun muassa virren rajoista. Kysyttiin, mikä on virsi.

– Käytin puheenvuoron, jossa totesin, että virsi on Raamatun ilmoitukseen pohjautuva kokonaisuus, jossaon kolme säiettä: sisältö, sävelmä ja runoasu. Ilokseni saatoin todeta, että se sisältyi perusteluna lisävihkon hyväksymiseen asti, Murtoperä sanoo.

Osa lisävihkon ehdotuksista koettelee hänen mukaansa virren rajoja.

– Oli vaikeaa hyväksyä ehdotuksia, joiden kristillinen sanoma on hyvin ohut, lähes olematon.

Kaikki eivät ole yhteislauluja

Käsikirjavaliokunnan tehtävänä oli antaa mietintö lisävihkosta. Työn edetessä valiokunnalle esiteltiin työn alla olevia lauluehdotuksia.

– Pidimme perustevaliokunnan kanssa yhteisen virsiseminaarin, opettelimme ja lauloimme kokouksissa molempien työryhmien lisävihkoehdotukset. Keskustelut olivat avoimia ja rakentavia.

Lisävihkotyön yksi periaate oli, että uusien virsien tulee olla yhteislauluksi sopivia.

–  Tämä ei toteudu kaikissa virsissä. Rytmisistä vaikeuksista johtuen moni virsi jää harjoitetun kuoron ja soitinyhtyeen laulettavaksi. Joitakin lisävihkon virsiä on ylivoimaisen haasteellista säestää esimerkiksi uruilla. Myös hyvin yksilökeskeistä aineistoa oli vaikeaa hyväksyä, kun tavoitteena oli löytää yhteisöllisyyttä tukevia lauluja.

Lisävihkon helmiä

Lisävihkon sävelmät voidaan jakaa viiteen ryhmään: kansojen musiikki, perinteinen, uusi kirkkomusiikki, laulelmat, ja rytmimusiikki.

– Sävelmiä on kuudestatoista eri maanosasta. Sävelmien aikakaudet jakaantuvat niin, että 2000-luku on edustettuna vahvimmin. 

Murtoperän mukaan lisävihkossa on erinomaisia virsiä, joissa sanoma ja sävelmä tukevat vahvasti toisiaan.

– Mainitsisin Te Deum -hymnin pohjalta tehdyn virren Luoja, Isämme sekä virren Nyt pelko pois, joka on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjan suosituimpia virsiä. Se rohkaisee luottamaan Jumalaan. Kolmantena ottaisin esille adventtivirren Oi, saavu jo, ImmanuelMaan korvessa kulkevi lapsosen tie -laulun saaminen lisävihkoon oli hyvä asia. Monia muitakin voisi nostaa esille.

Virsikirjaa täydentämässä

Lisävihkon tavoitteena on täydentää virsikirjaa. Se pyrkii myös vastaamaan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tuomiin haasteisiin sekä hengelliseen juurettomuuteen, etsintään ja katsomusten kirjoon.

– Ovatko tavoitteet toteutuneet, jää jokaisen arvioitavaksi. Näkisin, että monia aloitteessa esille tuotuja asioita toteutuikin. Lisävihkossa pyrittiin painottamaan kiitollisuutta ja iloa Jumalan lahjoista, mutta myös vastuuta Jumalan luomassa maailmassa, Murtoperä kertoo.
 
Hän toteaa, että lisävihkossa on etsitty ja kokeiltu uutta ilmaisua, minkä merkityksen kirjan käyttäjät ajan kuluessa arvioivat. Lisävihkon antia arvioidaan myös sitten, kun virsikirjan kokonaisuudistus aikanaan käynnistyy. 
 
Murtoperä olisi toivonut, että herätysliikkeiden laulukirjoista olisi tasapuolisemmin otettu aineistoa lisävihkoon. 
 
– Esimerkiksi monet Siionin laulut ovat seurakunnissa tuttuja ja käytössä. Aihepiireiltään ne ovat yhteisöllisyyttä rakentavia ja uskonpuhdistuksen hengen mukaisia, hän toteaa.

Murtoperä pitää arvokkaana, että nykyisen virsikirjan runsasta aineistoa ei kyseenalaistettu missään vaiheessa työn aikana.

Kansainvälisyyttä ja monikäyttöisyyttä

Huomenna vietetään suomalaisen musiikin ja Sibeliuksen syntymäpäivää. Onko lisävihkon musiikki painottunut enemmän kansainväliseen vai suomalaiseen suuntaan?

– Lisävihko on ottanut kansainvälisyyden huomioon sanoituksissaan ja sävelmissään enemmän kuin kiitettävästi. Suomalaisten on hyvä olla suomalaisia. Sibeliuksen eri sävellykset ja sävelmät virsikirjassamme ovat aarteita, jotka ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. 

Lisävihkotyön myötä Murtoperä on miettinyt kirkkoisien ajatuksia hengellisistä lauluista ja musiikista.

– ”Yksin Jumalan kunniaksi” oli heidän ajatuksensa. Laulujen sanoman tuli olla Raamatun opetuksen mukaisia, opillisesti yhtä seurakunnan opetuksen kanssa. Olisiko tässä teesi meidän ajallemme, Murtoperä kysyy.

Murtoperä rohkaisee tutustumaan uuteen lisävihkoon.

– Siitä löytyy muun muassa lauluja, joita voidaan laulaa samanaikaisesti useammalla kielellä, on myös helppoja kaanonlauluja leireille ja yhteisiin hetkiin, mutta myös lukuvirsiä. Apostolikin kehottaa kokeilemaan ja pitämään sen, mikä on hyvää.


Käytössä oleva vuoden 1986 suomenkielinen virsikirja sisältää 632 virttä ja ruotsinkielinen virsikirja 585 virttä. Uutta lisävihkoa työstettiin Kirkkohallituksen johdolla vuodesta 2010 alkaen, ja kirkolliskokous hyväksyi sen syksyllä 2015. Suomenkielisessä lisävihkossa on 79 ja ruotsinkielisessä lisävihkossa 147 uutta virttä.
 
Kuva: Matias Haaraniemi

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi