Sunnuntai 16.12.2018
"
"Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Autuas se, joka ei minua torju." Matt. 11:5-6

Virsikirjan lisävihko laajentaa ilmaisua ja testaa virren rajoja

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 7.12.2016 07:06 | Hanna Kallunki


Ensimmäisenä adventtina otettiin virallisesti käyttöön evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan uusi lisävihko. Haapavetinen emerituskanttori Martti Murtoperä oli mukana sen työstämisessä käsikirjavaliokunnan jäsenenä. Hänen mielestään lisävihkosta löytyy niin helmiä kuin sellaisiakin lauluja, jotka koettelevat virren rajoja. 
Lisävihkotyön perustana oli kirkolliskokouksen toimeksianto, jossa toivottiin uusia virsiä, joiden kieli, tyyli ja aiheet nousisivat tämän päivän tarpeista. Pyrkimuksenä oli, että virret vahvistaisivat ihmisten välistä yhteyttä ja tavoittaisivat myös niitä, joille perinteinen uskonnollinen kieli ja musiikki tuntuvat vierailta. 

– Toimeksiannon taustalla olivat seurakuntaelämässä nousseet toiveet entistä monipuolisemmista tyyleistä ja virsivalikoiman laajentamisesta, Murtoperä kertoo.

Virren rajat

Ensimmäisissä lisävihkoa valmistelevissa kokouksissa keskusteltiin muun muassa virren rajoista. Kysyttiin, mikä on virsi.

– Käytin puheenvuoron, jossa totesin, että virsi on Raamatun ilmoitukseen pohjautuva kokonaisuus, jossaon kolme säiettä: sisältö, sävelmä ja runoasu. Ilokseni saatoin todeta, että se sisältyi perusteluna lisävihkon hyväksymiseen asti, Murtoperä sanoo.

Osa lisävihkon ehdotuksista koettelee hänen mukaansa virren rajoja.

– Oli vaikeaa hyväksyä ehdotuksia, joiden kristillinen sanoma on hyvin ohut, lähes olematon.

Kaikki eivät ole yhteislauluja

Käsikirjavaliokunnan tehtävänä oli antaa mietintö lisävihkosta. Työn edetessä valiokunnalle esiteltiin työn alla olevia lauluehdotuksia.

– Pidimme perustevaliokunnan kanssa yhteisen virsiseminaarin, opettelimme ja lauloimme kokouksissa molempien työryhmien lisävihkoehdotukset. Keskustelut olivat avoimia ja rakentavia.

Lisävihkotyön yksi periaate oli, että uusien virsien tulee olla yhteislauluksi sopivia.

–  Tämä ei toteudu kaikissa virsissä. Rytmisistä vaikeuksista johtuen moni virsi jää harjoitetun kuoron ja soitinyhtyeen laulettavaksi. Joitakin lisävihkon virsiä on ylivoimaisen haasteellista säestää esimerkiksi uruilla. Myös hyvin yksilökeskeistä aineistoa oli vaikeaa hyväksyä, kun tavoitteena oli löytää yhteisöllisyyttä tukevia lauluja.

Lisävihkon helmiä

Lisävihkon sävelmät voidaan jakaa viiteen ryhmään: kansojen musiikki, perinteinen, uusi kirkkomusiikki, laulelmat, ja rytmimusiikki.

– Sävelmiä on kuudestatoista eri maanosasta. Sävelmien aikakaudet jakaantuvat niin, että 2000-luku on edustettuna vahvimmin. 

Murtoperän mukaan lisävihkossa on erinomaisia virsiä, joissa sanoma ja sävelmä tukevat vahvasti toisiaan.

– Mainitsisin Te Deum -hymnin pohjalta tehdyn virren Luoja, Isämme sekä virren Nyt pelko pois, joka on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjan suosituimpia virsiä. Se rohkaisee luottamaan Jumalaan. Kolmantena ottaisin esille adventtivirren Oi, saavu jo, ImmanuelMaan korvessa kulkevi lapsosen tie -laulun saaminen lisävihkoon oli hyvä asia. Monia muitakin voisi nostaa esille.

Virsikirjaa täydentämässä

Lisävihkon tavoitteena on täydentää virsikirjaa. Se pyrkii myös vastaamaan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden tuomiin haasteisiin sekä hengelliseen juurettomuuteen, etsintään ja katsomusten kirjoon.

– Ovatko tavoitteet toteutuneet, jää jokaisen arvioitavaksi. Näkisin, että monia aloitteessa esille tuotuja asioita toteutuikin. Lisävihkossa pyrittiin painottamaan kiitollisuutta ja iloa Jumalan lahjoista, mutta myös vastuuta Jumalan luomassa maailmassa, Murtoperä kertoo.
 
Hän toteaa, että lisävihkossa on etsitty ja kokeiltu uutta ilmaisua, minkä merkityksen kirjan käyttäjät ajan kuluessa arvioivat. Lisävihkon antia arvioidaan myös sitten, kun virsikirjan kokonaisuudistus aikanaan käynnistyy. 
 
Murtoperä olisi toivonut, että herätysliikkeiden laulukirjoista olisi tasapuolisemmin otettu aineistoa lisävihkoon. 
 
– Esimerkiksi monet Siionin laulut ovat seurakunnissa tuttuja ja käytössä. Aihepiireiltään ne ovat yhteisöllisyyttä rakentavia ja uskonpuhdistuksen hengen mukaisia, hän toteaa.

Murtoperä pitää arvokkaana, että nykyisen virsikirjan runsasta aineistoa ei kyseenalaistettu missään vaiheessa työn aikana.

Kansainvälisyyttä ja monikäyttöisyyttä

Huomenna vietetään suomalaisen musiikin ja Sibeliuksen syntymäpäivää. Onko lisävihkon musiikki painottunut enemmän kansainväliseen vai suomalaiseen suuntaan?

– Lisävihko on ottanut kansainvälisyyden huomioon sanoituksissaan ja sävelmissään enemmän kuin kiitettävästi. Suomalaisten on hyvä olla suomalaisia. Sibeliuksen eri sävellykset ja sävelmät virsikirjassamme ovat aarteita, jotka ovat kestäneet sukupolvelta toiselle. 

Lisävihkotyön myötä Murtoperä on miettinyt kirkkoisien ajatuksia hengellisistä lauluista ja musiikista.

– ”Yksin Jumalan kunniaksi” oli heidän ajatuksensa. Laulujen sanoman tuli olla Raamatun opetuksen mukaisia, opillisesti yhtä seurakunnan opetuksen kanssa. Olisiko tässä teesi meidän ajallemme, Murtoperä kysyy.

Murtoperä rohkaisee tutustumaan uuteen lisävihkoon.

– Siitä löytyy muun muassa lauluja, joita voidaan laulaa samanaikaisesti useammalla kielellä, on myös helppoja kaanonlauluja leireille ja yhteisiin hetkiin, mutta myös lukuvirsiä. Apostolikin kehottaa kokeilemaan ja pitämään sen, mikä on hyvää.


Käytössä oleva vuoden 1986 suomenkielinen virsikirja sisältää 632 virttä ja ruotsinkielinen virsikirja 585 virttä. Uutta lisävihkoa työstettiin Kirkkohallituksen johdolla vuodesta 2010 alkaen, ja kirkolliskokous hyväksyi sen syksyllä 2015. Suomenkielisessä lisävihkossa on 79 ja ruotsinkielisessä lisävihkossa 147 uutta virttä.
 
Kuva: Matias Haaraniemi

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Nuottivihko – Iloinen jouluretki

Lähde jouluiselle musiikkiretkelle! Retki alkaa joulun odotuksesta ja etenee jouluvalmistelujen kautta kohti aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Retkelle lähdetään perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa.

18 €

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Iloinen jouluretki, SRKCD-130

Lähde jouluretkelle perinteisten, uusien ja harvinaisempien tonttu- ja leikkilaulujen matkassa. Laulujen kautta edetään joulun odotuksesta kohti jouluvalmisteluja, aattopäivän jännitystä ja joulun suurta juhlaa. Tyttöjen ja poikien lauluryhmiä johtaa Ulla Metsänheimo. Pianoa soittaa Emilia Soranta. Lauluja säestetään myös monin muin soittimin. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi