Lauantai 21.4.2018
"
Jeesus sanoo: "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen." Joh. 10:9

Antti Hyry 1931–2016: ”Tämä minun ikävä kestää vain hetken”

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 18.5.2017 06:01 | Päivämies


Heräsimme aamuyöllä 4.6.2016, kun poikamme koputti makuuhuoneen oveen. ”Ihme homma, pappa on kuollut.” Lähdimme sairaalaan ja kokoonnuimme Antin vuoteen ympärille. Käsi oli yhä lämmin.
Antti pääsi Puolarmetsän sairaalan saattohoito-osastolle huhtikuussa. Vielä saattohoidossa Antti kyseli, milloin kuntoutus alkaa. Hänen elämänhalunsa oli vahva.

Kaksi päivää ennen Antin kuolemaa olimme viettäneet ehtoollista samassa huoneessa ja Antti oli hyvästellyt meidät: ”Jumalan rauhaan”.

Kuivaniemeltä Jupperiin

Antti syntyi 20.10.1931 Kuivaniemen Hyryn kylässä Väinö ja Laina Hyryn kolmanneksi lapseksi. Väinö piti kylällä kauppaa. Äiti Laina kuoli toukokuussa 1938, kun Antti oli 6-vuotias.

Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija.

Antti ja Maija avioituivat Oulussa 28.5.1955. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Antti valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1958. Samana vuonna julkaistiin Antin ensimmäiset kirjat: novellikokoelma Maantieltä hän lähti ja romaani Kevättä ja syksyä.

1960-luvun alussa Antti ja Maija hankkivat tontin Espoon Rastaalasta ja rakensivat sinne talon. Antti houkutteli Jupperiin ja Rastaalaan kokonaisen yhdyskunnan perheitä ja oli mukana rakennuksilla. Myös kaikki lapset rakensivat talonsa lähialueille.

Kuivaniemen Rantalaan, merenrantaan, Antti siirsi useita hirsirakennuksia: savupirtin, aitan ja savusaunan. Vuonna 1978 valettiin pitkän hirsirakennuksen pohja. Taloon päästiin muuttamaan vuonna 2001.

Isä, kirjailija ja rakentaja

Antti oli läsnäoleva isä. Kun lapset tulivat koulusta, hän oli kotona, äiti-Maija tuli töistä myöhemmin. Usein lapset olivat mukana Antin asioilla, ja joskus hän saattoi lähteä poikien kanssa retkelle metsään syömään broileria ja minttulakuja. Lapset oppivat, että isä arvostaa hyviä juttuja.

Antti oli erityisen kiinnostunut prosesseista, mutta niiden toteuttamiseen hän kaipasi työntekijöitä. Lapset ja lastenlapset olivat, kukin vuorollaan, mukana erilaisissa hankkeissa: kantamassa tiiliä tai laastia, purkamassa ja rakentamassa. Lapset tottuivat nopeasti papan suorapuheiseen tyyliin. Vieraammat saattoivat alkuun ihmetellä.

Antin työmaille oli ominaista huolellinen suunnittelu ja levollinen rytmi. Lapsenlapsetkin tiesivät, että päiväunet nukutaan aina. 44 lapsenlapsen lisäksi Antilla ja Maijalla on tällä hetkellä 23 lastenlastenlasta. Lastenlapsista neljä on haudattu Kellonummen hautausmaalle.

Antilta ilmestyi kaikkiaan 16 kirjaa, 10 romaania ja neljä novellikokoelmaa sekä useita kuunnelmia. Viimeiseksi romaaniksi jäi Uuni, jolla hän voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2009. Tämän jälkeen julkaistiin vielä joulukertomus sekä novelli Oksien väleistä, sieltä täältä vuonna 2013.

Antin urkuharrastus alkoi 1960–1970-luvun vaihteessa, kun hän hankki sisarensa miehelle, Pauli Vänttilälle, urkupillejä Veikko Virtaselta. Siitä alkoi Antin ja Veikon yhteistyö erilaisissa urkuprojekteissa. Insinöörinä Antti sovelsi nykyajan tietotekniikan suomia mahdollisuuksia urkujen suunnittelussa.

Antin aloitteesta käynnistettiin Jämsän opistolla urkukurssit, joilla Antti oli opettajana 14 vuoden ajan. Kurssit kokosivat urkuperinteestä kiinnostuneita tekijöitä eri puolilta Suomea. Kursseilta käsin osallistuttiin urkujen rakentamiseen Suomessa ja Ruotsissa.

Viimeisinä vuosina tärkeäksi harrastukseksi tuli Hämeenkylän kirkolla kokoontunut miesten kirjallisuuspiiri, jonne Antti tuli myös Kuivaniemeltä, junalla tai lentokoneella. Usein luettiin Antin ehdottama kirja.

Kirjoihin tallentui ainutlaatuinen elämäntapa

Reilu vuosi sitten joulukuussa istuimme monena päivänä Antin vuoteen vierellä. ”Sitä kun ihminen lähtee täältä, se on ihan sama, mitä se on kirjoittanut”, sanoi Antti.

Kirjoissaan Antti on väkevästi läsnä. Niitä lukiessa muistaa Antin ainutlaatuisen elämäntavan: ”Minulla on sellainen ominaisuus, hän mietti, että kun jotakin teen, teen niin että nautin siitä tekemisestä, en väkipakolla, niin kuin joku” (Aitta).

”Maistoimme kuivaksi paistunutta rieskaa, ihan tuoreena sen ohran makua, ja ritiseväpintaista orsileipää, joka juuri paistettuna maistuu niin kuin tässä olisi kaikki mitä olla voi” (Uuni).

”Hän oli lämmittämässä saunaa, lisäsi puita uuniin ja tuli ulos. Oli kuutamo ja tähtiä taivaalla. Helpottaisiko ahdistus, jos ajattelen tähtiä. Tuossa on Otava, ollut tuolla loputtoman kauan, sen rinnalla tämä minun ikävä kestää vain hetken. Näkyi kuu, liikkui pilviä mutta kuu näkyi koko ajan, muuttui vain himmeämmäksi kun pilvi tuli eteen. On ollut tuolla ja sitä ihmiset ovat katsoneet tuhansina vuosina, samanlaisena.” (Aitta)

Antti oli isä ja pappa, jonka luokse saattoi mennä, oli tilanne mikä tahansa. Antilla oli kaikkiin ongelmiin käytännöllisiä ja yksinkertaisia ratkaisuja. Hän tuli tekemään sähkötyöt, toi tullessaan lamppuja ja hoiti asennukset omalla tyylillään.

Antti siunattiin juhannuksen aatonaattona Espoon tuomiokirkossa ja hänet haudattiin Kellonummen hautausmaalle.

Vietämme Antin muistoseuroja Vantaan Hämeenkylän kirkolla 20. toukokuuta kello 18 ja Kuivaniemen rauhanyhdistyksellä 5. elokuuta kello 18. Tervetuloa! 

Perheen puolesta Katja ja Matti Hyry

Julkaistu Päivämiehessä 10.5.2017

Marja-Liisa Vähäsöyrinki

Poikamies

Pienoisromaani Poikamies kertoo Kaalepin arjesta, elämän tarkoituksen etsimisestä ja uskon kamppailusta. Helppolukuinen kirja on huumorilla höystetty. Teos on jatko-osa aiemmin julkaistulle Kaaleppi-romaanille. 

17 €

Kuv. Vuokko Kraft

Lasten värityskirja

Värityskirja, joka sisältää yli 40 kuvaa eläimistä, kodin puuhista ja seuratilanteista. Osa kuvista on uusia, osa aiemmin Siionin kevät -lehdessä julkaistuja. Kirja on sopivan pienikokokoinen mukaan otettavaksi. 

5 €

Anita Kallio

Koti odottaa asujaansa

Runokirja, jossa käsitellään kotia eri näkökulmista: osana minuutta, kaupunkia, uuden syntymistä ja uskovaisten yhteyttä. Kodin suojaan voi majoittua ihmisen kokoinen epätäydellisyys. Huumorintajuinen kertoja puhuu yhtä lempeästi kimalaisista kuin kalamiehistä kahvitauolla. 

17 €

Jukka Palola

Puhetta Jumalalle ja Jumalasta

Kirja on Psalmien kirjan selitysteos, kommentaari, joka avaa psalmien taustoja ja vertailee psalmikäännöksiä. Teos myös valottaa tekstien syntyyn vaikuttaneita historiallisia tapahtumia. 

35 €

Alussa oli Sana

Äänite sisältää kamarikuoron esittämiä virsiä ja Siionin lauluja sekä luettuja raamatuntekstejä. Kuoroa johtaa Vesa Linnanmäki, tekstit lukee Matti Kontkanen. Säestyssoittimina ovat sello, huilu ja urut.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi