Tiistai 13.11.2018
"
Tomu palaa maahan, josta se on tullut. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut. Saarn. 12:7

Saamenkäsitöissä elää pohjoinen kulttuuri

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 6.2.2018 06:23 | Hanna Kallunki


Saamelaisuus näkyy ivalolaisessa Pekkalan perheessä muun muassa käsityötaitona ja perinnekäsitöiden arvostuksena. Sanna Pekkala on tehnyt inarinsaamenpuvut itselleen ja miehelleen Aslakille. Sofia-tytär (kesk.) on tehnyt oman pukunsa Ranuan opistossa. 
Aslak on taustaltaan inarinsaamelainen, Sanna on kantasuomalainen ja kotoisin Siilinjärveltä.

 – Isänäitini oli inarinsaamelainen, mutta saamenkielentaito on suvussa katkennut häneen, koska hänet otettiin lapsena kasvattilapseksi suomalaiseen perheeseen, Aslak kertoo.

Sanna ja Aslak ovat hyvillään, että perheen kaikki kouluikäiset lapset ovat saaneet opiskella koulussa saamen kieltä, joko pohjoissaamea tai inarinsaamea. Eniten, peruskoulun ajan, isänsä sukukieltä inarinsaamea ovat opiskelleet kahdeksasluokkalainen Talvikki ja Ranuan opistoa käyvä Sofia.

Pekkalan perheessä on 13 lasta, joista kotona asuu vielä seitsemän. Yksi lapsista on kuollut jo ennen syntymäänsä.

Sanna on koulutukseltaan artenomi. Hän ollut pääosin kotiäitinä ja tehnyt myös suntion töitä. Aslak on sairaanhoitaja ja rajavartija ja toimii kouluttajana rajakomppaniassa. Aslakin suku on taustaltaan kalastajasaamelaisia.

Tärkeät perinnekäsityöt

Perinnekäsityöt ovat Pekkalan perheessä arvossaan. Poronkarvasta tehdyt kengät eli nutukkaat, joita Inarissa käytetään yleisesti talvikenkien tilalla, ovat lasten suosikkeja. He haluaisivat käyttää talvisin mieluiten juuri noita porotossuja.

– Äiti, mikset tee mulle porotossuja, yksi lapsista vasta kysyi. Harmi, että porotossujen tekijöitä on kovin vähän. Ne ovat niin työläät tehdä, että itse olen tehnyt vain parit tossut, Sanna sanoo. 

Aslakin isänisä on tehnyt paljon saamenkäsitöitä, puutöitä ja esineitä poron luusta ja sarvista. 

– Meillä on hänen tekemiään pauloja eli nauhoja, joita käytetään kengissä. Myös Aslakin täti tekee monenlaisia käsitöitä, Sanna ja Aslak kertovat.

Arvokas kansallispuku

Aikaisemmin saamenpuku on ollut ihan jokapäiväisessä käytössä. Nykyisin niitä käytetään lähinnä juhlissa ja muissa merkittävissä tapahtumissa. Sanna on itse tehnyt inarinsaamenpuvut itselleen ja Aslakille sekä joillekin lapsille. Osalle lapsista puvun on tehnyt Aslakin täti Eeva Pekkala

– Sofia on tehnyt itselleen puvun opistossa ja on aloittanut myös porotossujen tekemisen, Sanna toteaa.

Viime aikoina mediassa on keskusteltu siitä, kuka voi käyttää saamenpukua ja loukkaavatko tehdasvalmisteiset saamenpukua jäljittelevät asut saamelaisia. Sanna toteaa, että saamenpuku on kansallispuku.

– En osaa sanoa, kuka sitä voi käyttää ja kuka ei. Mutta ajattelen, että jos sitä käyttää, niin pitäisi käyttää aitoa pukua. Tehdaspuvut eivät ole saamenpukuja vaan enemmän näytelmäasuja, Sanna pohtii.

Lapista tuli koti

Saamelaista käsityötaitoa voi opiskella saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. Sannalle tuo oppilaitos on ollut tärkeä. 

– Se oli paikka, joka kotiutti minut Lappiin. Reilut kymmenen vuotta sitten suoritin siellä saamen käsityön artesaanitutkinnon. 

Opinnoissa tutustuttiin myös saamelaiseen kulttuuriin ja historiaan. 

– Tuntui, että aloin sen myötä ymmärtää saamenkulttuuria ja saamelaisten ajattelutapaa. Ei tarvinnut enää miettiä, mitä voin tehdä ja mitä en. Tuli myös ihmissuhteita, Sanna pohtii. 

Saamen kielestä on hyötyä

Sanna ja Aslak näkevät, että saamen kieli on alkanut elpyä, ja sillä on tulevaisuutta.  

– Kun käy kaupassa, niin kuulee varmasti saamen kieltä. Koulussa voi opiskella saamea ylimääräisenä kielenä tai olla saamen kielen luokalla. Täällä on myös kielipesiä, saamenkielisiä päiväkotiryhmiä. Kielestä on myös konkreettista hyötyä. Se voi olla esimerkiksi työnsaannin peruste täällä. 

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Lue saamelaiskäräjien verkkosivuilta lisää saamelaisuudesta ja siitä, kuka on saamelainen. 

Kuva: Eero Österberg

Tunnisteet:


saamelaisuus saame

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi