Lauantai 22.9.2018
"
Tomuun vaipuneet, herätkää ja riemuitkaa! Sinun kimaltava aamukasteesi virvoittaa maan, ja niin maa palauttaa kuolleet elämään. Jes. 26:19

Surumusiikki – kuin rinnalla kulkeva ystävä

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 14.9.2018 06:41 | Päivämies


Musiikki on keino käsitellä surun tunteita tai peittää niitä silloin, kun niiden käsittelyyn ei ole voimia. Ylöjärven seurakunnan kanttori Saara Syrjäniemi pohtii sitä, kuinka vaikeaa on määritellä surumusiikkia.
– On niin monenlaista surua. Joku suree kuollutta läheistään. Joku saattaa surra epäonnistumistaan tai kohtaamaansa pettymystä. Joku voi surra omaa kohtaloaan, kanttori miettii ja jatkaa:

– Voi aivan kapinoida Jumalaa vastaan ja kysyä surullisena, miksi näin, miksi Jumala on antanut minulle tällaisia koettelemuksia?

Saara Syrjäniemi ajattelee melkein minkä vain musiikin voivan olla surumusiikkia, joka auttaa käsittelemään tunnetta.


Musiikki koskettaa syvältä. Se on tunteiden tulkitsemisen kanava. Työssään Syrjäniemi näkee ja kokee, miten suuri voima musiikilla on.

–  Surumusiikki on kuin hyvä ystävä, joka kulkee rinnalla, tulee vierelle siihen tunnetilaan.

Saara Syrjäniemi kertoo, että hautajaisia yhdistävä asia on musiikki. 

– On aika karua, jos hautajaisissa ei ole mitään musiikkia. Monesti musiikki avaa sen, mihin sanat eivät pysty, hän tuumaa. 

Surun hetkellä ihmiset voivat kokea hyvin erilaisen musiikin lohduttavana ja voimaannuttavana. Siksi on hyvä olla herkkyyttä kuunnella surevaa.

Saara Syrjäniemi kertoo, kuinka hän valmistautuu esimerkiksi hautajaismusiikin esittämiseen.

– Pyrin ottamaan selville ennen tilaisuutta vainajan iän, sukupuolen ja joitakin muita hänen elämässään merkityksellisiä asioita. Vähän sen mukaan valitsen virret ja muun esitettävän musiikin yhteistyössä läheisten kanssa. Jos tilaisuuteen tulee muita soittajia tai laulajia, sitä tietenkin harjoitellaan etukäteen.

Kokemus auttaa Syrjäniemeä myös muiden ihmisten haastavissa tilanteissa. Esimerkiksi läheisen laulaessa joskus käy niin, että voimakas tunne ottaa vallan ja laulajan ääni sortuu kyynelten alle. 

– Haluan asettua esiintyjän rinnalle ja tueksi, jos esiintyminen tuntuu liian vaikealta. Etukäteen mietitään ratkaisuja, kuinka toimitaan, jos tilanne tuntuu siinä hetkessä liian vaikealta.


Hyvä surumusiikki rohkaisee uskomaan surusta huolimatta. Se rohkaisee luottamaan Jumalan johdatukseen, katsomaan tulevaisuuteen ja se lohduttaa. 

– En halua esittää kappaleita, joista puuttuu toivo. Haluan että myös surumusiikissa välittyy aina toivo, iankaikkisuusnäköala, ajatus siitä, että elämä jatkuu menetyksestä huolimatta. 

Monet siionin laulut ja virret toimivat hyvin myös surumusiikkina. Niiden sanoma ja Raamattuun pohjautuva arvomaailma antavat hyvän pohjan surutyölle. Sanoista ja sävelistä saa lohtua.

Saara Syrjäniemi kertoo omista kokemuksistaan, kuinka usein surun hetkillä virsi tai siionin laulu soi voimakkaana mielessä ja siitä saa voimia jatkaa eteenpäin. 

– Joskus kun tuntee yksinäisyyttä tai surua jostakin asiasta, saattaa keskellä yötäkin herätessä soida joku laulu mielessä, Syrjäniemi kertoo.
– Sanat ja sävelet avaavat monenlaisia tunteita, ja sama musiikki voi toiselle olla surumusiikkia ja toinen valitsee sen häälaulukseen.


– Yhdessä laulaminen on iloa ja voimaa tuottava kokemus. Se saattaa olla suorastaan terapeuttista, Saara Syrjäniemi puhuu kokemuksestaan. 

Juuri silloin kun hän on itse kokenut jopa hieman epäonnistuneensa esimerkiksi laulaessaan yksin hautajaisissa, hän saattaakin saada erityisen hyvää palautetta, kuinka laulu on koskettanut syvästi jotakuta. 

– Inhimillisyys saa kuulua, sanoo Syrjäniemi, ja lisää kuinka hän kokee olevansa laulaessaan tai soittaessaan välittäjä. 
– Joku on säveltänyt musiikin, joku ehkä tehnyt siihen sanat. Minä saan tulkita sen ja kuulijalle voi välittyä jotakin sellaista, mitä en itse edes tajua. 


Saara Syrjäniemi laittaa kuulumaan levyltä lempimusiikkiaan: äärimmäisen kaunista instrumentaalimusiikkia. Kotiin leviää ihana tunnelma. Huilujen ja muiden soittimien kauniit soinnut ottavat kuulijan syliinsä. Syrjäniemi kertoo, että yksi hänen suosikeistaan on virsi 145 Taivaassa, johon Jumala, ja erityisesti sen kuudes säkeistö.

– Se on niin kaunis kuva taivaan kodista ja siitä päämäärästä mitä kohti täällä uskovaisena saa kulkea.

Kanttori istuu pianonsa ääreen, sormet liikkuvat koskettimien päällä kevyesti. Tunnistan tutun virren sävelen. Sanatkin tulevat jostakin mieleen: ”Pääsen asukkaaksi kultakaupunkiin, viedään vierahaksi häihin iäisiin”. Lohduttavaa, toiveikasta ja vahvistavaa.

Teksti ja kuva: Emilia Saulamaa

Julkaistu Päivämiehessä 12.9.2018

Toim. Eero Kukko ja Juha Paukkeri

ALKUSOITOT, SIIONIN LAULUT

Nuottikirja, joka sisältää alkusoiton jokaiseen Siionin lauluun. Alkusoittoja on 35 eri säveltäjältä. Kirja sopii kaikille seuroissa, kodeissa ja seurakuntatyössä näitä lauluja soittaville.

30 €

Liisa Louhisalmi

AATOKSEN SAIRAALAREISSU

Helppolukuinen lastenkirja, joka tutustuttaa lasta sairaalamaailmaan.

17 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Toim. Ari-Pekka Palola

Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti

Kirja antaa tietoa vanhoillislestadiolaisen opetuksesta ja avaa sitä, mihin uskosta nousevat opinkäsitykset pohjautuvat. Artikkeleissa avataan myös käsitteiden merkityksiä. 

25 €


Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi