Perjantai 6.12.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja." Matt. 20:26-27

Rukouksesta voimaa syöpäsairaudessa

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 2.11.2018 06:00 | Päivämies


– Yritä jaksaa kuunnella sairastunutta. Kysy kuulumisia. Sitä tunnemyrskyä ei kestä loputtomiin. Sitten se helpottaa, rohkaisee Sari kohtamaan syöpään sairastuneen.
Reilu kuusi vuotta sitten Sari itse sairastui syöpään. Tästä kokemastaan hän tuntee nyt kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.

Alkuun Sari halusi kieltää kaiken huomatessaan itsessään merkkejä sairastumisesta. Muutaman kuukauden kuluttua Sari meni lääkäriin, pääsi tutkimuksiin ja sai rintasyöpädiagnoosin.

– Lyhyt puhelinsoitto lääkäriltä oli hyvin riisuva. Musertava. Painuin polvilleni lattialle. Itkin. Kädet menivät ristiin. Ääneen huusin, että miten tästä eteenpäin, muistelee Sari itkien aikaa, jolloin jäi sairauslomalle.

Samaan aikaan Sarin elämässä tapahtui myös muita kuormittavia asioita.

– Luoja järjesti tämän pysähdyksen! Olin vain suorittanut elämää. Minut laitettiin pohtimaan myös omaa uskonasiaa, kertoo Sari tästä valtavasta käännekohdasta elämässään.

Syöpäkasvaimen leikkausaikaa odotellessaan Sari käveli paljon luonnossa ja pohti elämäänsä. Hän pystyi kertomaan vain kahdelle siskolleen sairastumisestaan.

– Olisin kovasti halunnut lukea Päivämiehestä rohkaisevia kirjoituksia vakavan sairauden vieraillessa, mutta en löytänyt, Sari muistelee.

Kuolemanpelkoa Sari ei koskaan tuntenut. Yksinhuoltajana ainoa pelko liittyi lapseen.

– Mitä jos joudun luopumaan omasta lapsesta, jolla ei ole toista vanhempaa!

Sari koki vaikeana kertoa 13-vuotiaalle pojalleen syövästä. Poika löysi kuitenkin avoimena olevan syöpää käsittelevän kirjan ja kysyi äidiltä suoraan.

– Onko sulla joku syöpä, vai?

– Kyllä on ja se leikataan pois, Sari oli vastannut.

Koko sairauden ajan Sari halusi näyttää pojalleen vain vahvan puolen itsestään, ei pelkojaan. Näin jälkeenpäin Sari ajattelee, että jos hän olisi kuollut, olisi joku toinen jatkanut kasvatustehtävää siitä, mihin se olisi häneltä jäänyt.

Sarin arki täyttyi tutkimuksista, suunnitelmista, leikkauksista ja sytostaattihoidoista. Hoitojen välillä Sari pystyi tekemään toimistotyötä.

Lähellä asuvat sisarukset auttoivat arkisissa asioissa. Tämä aika on Sarilla jäänyt hämärän peittoon.

– Saitko sä edes ruokaa silloin, kyselee Sari toisinaan vieläkin pojaltaan sairausajoista.

Sarin rintasyöpäkasvain leikattiin. Syöpä ei ollut levinnyt, ja Sari pystyi kertomaan vanhemmilleen ensimmäistä kertaa sairaudestaan. 

Leikkauksen jälkeiset sytostaattihoidot olivat rankkoja. Hoidot myös hidastivat leikkaushaavojen parantumista.

– Vointi meni huonoksi. Ei jaksanut oikein kävellä. Tehtiin haavahoitoja. Oli pahoinvointia ja sydäntuntemuksia, sanoo Sari.

Monen valvotun yön jälkeen Sari oli aivan loppu:

– Tuska oli järjetön! Sanoin sitä ei voi sanoa. Istuin poikani sängyn laidalla. Olin itkenyt niin paljon, ettei kyyneliä enää tullut. Sormet olivat käpristyneinä rukoukseen. Ajattelin vain, että nyt hajoan täysin.

– Yhtäkkiä näin aivan kuin kultainen putous olisi valunut ylhäältä olkapäätäni kohti. Siihen loppui itku ja nousin, kertoo Sari hämmentävästä näystä.

Näky toi Sarille täydellisen mielenrauhan.

– Jumala on näyttänyt minulle vahvuutensa. Mun ei tarvi pelätä mitään! Kaikki kuusi sytostaattihoitoa tehtiin, eikä pelottanut. Oli mitkä tahansa riskit, hän pitää minusta huolen, kertoo syövästä parantunut Sari.

Syöpäsairaudesta toipumiseen menee vuosia. Fyysisesti toipuu nopeammin, henkiseen toipumiseen menee kauemmin.

Vielä toisinaan kultainen putous palautuu Sarin mieleen, ja se vakuuttaa hänet Jumalan huolenpidosta.

Jos Sari voisi nyt tehdä jotakin toisin, hän kertoisi läheisilleen avoimesti sairastumisestaan, peloistaan ja tuntemuksistaan. Puhumattomuudellaan Sari luuli suojelevansa läheisiään, mutta jättikin heidät suuren epätietoisuuden valtaan.

Yleensä läheiset haluavat auttaa ja lohduttaa. Samoin sairastunut kaipaa tukea, läsnäoloa ja kuulumisten kyselyä.  

Jos kaipaat syöpäsairauteesi vertaistukea Sarilta, voit ottaa yhteyttä toimitukseen.

Hanna Ainasoja
Julkaistu Päivämiehessä 31.10.2018
 

Tunnisteet:


syöpä

Lisää aiheesta:

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi