Torstai 15.11.2018
"
Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Job 19:25

Rukouksesta voimaa syöpäsairaudessa

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 2.11.2018 06:00 | Päivämies


– Yritä jaksaa kuunnella sairastunutta. Kysy kuulumisia. Sitä tunnemyrskyä ei kestä loputtomiin. Sitten se helpottaa, rohkaisee Sari kohtamaan syöpään sairastuneen.
Reilu kuusi vuotta sitten Sari itse sairastui syöpään. Tästä kokemastaan hän tuntee nyt kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.

Alkuun Sari halusi kieltää kaiken huomatessaan itsessään merkkejä sairastumisesta. Muutaman kuukauden kuluttua Sari meni lääkäriin, pääsi tutkimuksiin ja sai rintasyöpädiagnoosin.

– Lyhyt puhelinsoitto lääkäriltä oli hyvin riisuva. Musertava. Painuin polvilleni lattialle. Itkin. Kädet menivät ristiin. Ääneen huusin, että miten tästä eteenpäin, muistelee Sari itkien aikaa, jolloin jäi sairauslomalle.

Samaan aikaan Sarin elämässä tapahtui myös muita kuormittavia asioita.

– Luoja järjesti tämän pysähdyksen! Olin vain suorittanut elämää. Minut laitettiin pohtimaan myös omaa uskonasiaa, kertoo Sari tästä valtavasta käännekohdasta elämässään.

Syöpäkasvaimen leikkausaikaa odotellessaan Sari käveli paljon luonnossa ja pohti elämäänsä. Hän pystyi kertomaan vain kahdelle siskolleen sairastumisestaan.

– Olisin kovasti halunnut lukea Päivämiehestä rohkaisevia kirjoituksia vakavan sairauden vieraillessa, mutta en löytänyt, Sari muistelee.

Kuolemanpelkoa Sari ei koskaan tuntenut. Yksinhuoltajana ainoa pelko liittyi lapseen.

– Mitä jos joudun luopumaan omasta lapsesta, jolla ei ole toista vanhempaa!

Sari koki vaikeana kertoa 13-vuotiaalle pojalleen syövästä. Poika löysi kuitenkin avoimena olevan syöpää käsittelevän kirjan ja kysyi äidiltä suoraan.

– Onko sulla joku syöpä, vai?

– Kyllä on ja se leikataan pois, Sari oli vastannut.

Koko sairauden ajan Sari halusi näyttää pojalleen vain vahvan puolen itsestään, ei pelkojaan. Näin jälkeenpäin Sari ajattelee, että jos hän olisi kuollut, olisi joku toinen jatkanut kasvatustehtävää siitä, mihin se olisi häneltä jäänyt.

Sarin arki täyttyi tutkimuksista, suunnitelmista, leikkauksista ja sytostaattihoidoista. Hoitojen välillä Sari pystyi tekemään toimistotyötä.

Lähellä asuvat sisarukset auttoivat arkisissa asioissa. Tämä aika on Sarilla jäänyt hämärän peittoon.

– Saitko sä edes ruokaa silloin, kyselee Sari toisinaan vieläkin pojaltaan sairausajoista.

Sarin rintasyöpäkasvain leikattiin. Syöpä ei ollut levinnyt, ja Sari pystyi kertomaan vanhemmilleen ensimmäistä kertaa sairaudestaan. 

Leikkauksen jälkeiset sytostaattihoidot olivat rankkoja. Hoidot myös hidastivat leikkaushaavojen parantumista.

– Vointi meni huonoksi. Ei jaksanut oikein kävellä. Tehtiin haavahoitoja. Oli pahoinvointia ja sydäntuntemuksia, sanoo Sari.

Monen valvotun yön jälkeen Sari oli aivan loppu:

– Tuska oli järjetön! Sanoin sitä ei voi sanoa. Istuin poikani sängyn laidalla. Olin itkenyt niin paljon, ettei kyyneliä enää tullut. Sormet olivat käpristyneinä rukoukseen. Ajattelin vain, että nyt hajoan täysin.

– Yhtäkkiä näin aivan kuin kultainen putous olisi valunut ylhäältä olkapäätäni kohti. Siihen loppui itku ja nousin, kertoo Sari hämmentävästä näystä.

Näky toi Sarille täydellisen mielenrauhan.

– Jumala on näyttänyt minulle vahvuutensa. Mun ei tarvi pelätä mitään! Kaikki kuusi sytostaattihoitoa tehtiin, eikä pelottanut. Oli mitkä tahansa riskit, hän pitää minusta huolen, kertoo syövästä parantunut Sari.

Syöpäsairaudesta toipumiseen menee vuosia. Fyysisesti toipuu nopeammin, henkiseen toipumiseen menee kauemmin.

Vielä toisinaan kultainen putous palautuu Sarin mieleen, ja se vakuuttaa hänet Jumalan huolenpidosta.

Jos Sari voisi nyt tehdä jotakin toisin, hän kertoisi läheisilleen avoimesti sairastumisestaan, peloistaan ja tuntemuksistaan. Puhumattomuudellaan Sari luuli suojelevansa läheisiään, mutta jättikin heidät suuren epätietoisuuden valtaan.

Yleensä läheiset haluavat auttaa ja lohduttaa. Samoin sairastunut kaipaa tukea, läsnäoloa ja kuulumisten kyselyä.  

Jos kaipaat syöpäsairauteesi vertaistukea Sarilta, voit ottaa yhteyttä toimitukseen.

Hanna Ainasoja
Julkaistu Päivämiehessä 31.10.2018
 

Tunnisteet:


syöpä

Lisää aiheesta:

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi