Perjantai 19.7.2019
"
Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. Ps. 13:4-5

Kyllä siinä on hommaakin ollut

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 17.12.2018 06:50 | Päivämies


– Nyt ei tarvitse hoitaa kuin itsensä ja pyydettäessä lastenlapsia. Koira ja kissa ovat seurana ja niiden hoitamista ei voi vaivaksi sanoa.

Näin sanoo Tyyne Rentola, joka asuttaa toista päätä paritaloa Menkijärven Porspakassa Alajärvellä.
Toisessa päässä asuu poika perheineen. Tyynen elämä on nykyisin huomattavan seesteistä verrattuna niihin vuosiin, kun oli iso perhe ympärillä ja navetassa lehmiä hoidettavana. 

Tyyne Hotakainen ja Jorma Rentola avioituivat vuonna 1971. He muuttivat asumaan Jorman kotitaloon Porspakalle. Perheeseen syntyi 14 lasta. Heistä kuusi asuu nykyisin Alajärvellä ja kahdeksan on löytänyt työ- ja asuinpaikan muualta.

Tyynen ja lasten elämää kohtasi suru vuonna 2009, kun Jorma, isä ja puoliso, kuoli.

– Lapset auttoivat tuolloin kaikissa asioissa, ja he auttavat minua edelleen, kertoo Tyyne.
– On sydäntä lämmittävää, kun lapset ja läheiset soittelevat ja kyselevät, mitenkä olet jaksanut. Vaikka ei minulla ole mitään vaikeuksia jaksamisessa, niin on se silti mukavaa, kun kysellään ja murehditaan!


Tyyne miettii, että paljon on Taivaan Isää rukoiltu ja hän on kuullut rukoukset elämän eri vaiheissa.

– Olen aina tykännyt lapsista ja vauvoista, sanoo Tyyne.
– Minä olisin halunnut opiskella lastenhoitajaksi synnytysosastolle, mutta elämä ei mennyt niin.
Tyyne kertoo, että kun kylälle on syntynyt vauvoja, hänen on pitänyt heti päästä niitä katsomaan.


Kotikylällä oli Suviseurat vuonna 1996.

– Se oli ihana asia.

Lähiseuroista oli käytännöllistäkin etua suurperheen äidille.

– Ei tarvinnut pakata suviseurareissulle, muistelee Tyyne.

Tyyne Rentola sanoo viihtyvänsä hyvin neljän savun muodostamassa kylässä. Hän ei ole kirkonkylälle muuttamassa.

– Voihan sitä myöhemmin harkita.


Ennen eläköitymistään Tyyne toimi kunnallisena perhepäivähoitajana. Nyt hänellä on mahdollisuus autella lapsiaan lastenhoidossa. Mummua tarvitaan.
Aika ajoin auton nokka kääntyy kohti lasten koteja. Kauimmaisten luo on noin 200 kilometriä.

– Tuntuu itsestäkin hienolta, kun pystyy vielä jotenkin olemaan avuksi, Tyyne iloitsee.

Mauri Penninkangas

Julkaistu Päivämiehessä 12.12.2018

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi