Perjantai 15.11.2019
"
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky. Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee. Ps. 46:6

Arkistonhoitaja raivaa tilaa viisumeille

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 19.3.2019 06:00 | Päivämies


Pöydällä on  levällään kansioita, papereita ja tietokortteja, joiden ympäröimänä istuu Henna Pärkkä. Hän selvittelee parhaillaan viisumianomuksia kevään mittaan Venäjälle lähteville lähetyspuhujille.
– Oottelen vielä kahta passia, sitten voin laittaa nämä eteenpäin.

Pärkkä on jo tuttu näky Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen toimistolla, mutta tullut vastikään nimitetyksi lähetystyön sihteeriksi. Aiemmalta titteliltään arkistonhoitaja on saanut uuden työalan vastuulleen, kun Leena Äijälä, edeltäjänsä lähetystyöstä, siirtyy kevään aikana reserviin.

Se, että lähetyspuhujille on paikat lentokoneessa ja maakohtaiset viisumiasiat hoidettuna, on pitkälti Pärkän varassa. Vaikka perehdytys tehtäviin on juuri päättynyt, tuore lähetystyöhenkilö puhuu eri maista edellytyksineen kuin vanha tekijä.

– Välillä konsultoin Leenaa, että oonhan ymmärtänyt oikein.

–Mun työ on aika vaihtelevaa, Pärkkä pohtii.

Työ ei puuduta, kun vastuulla on nyt kolme aivan erilaista tehtävää: lähetystyö, arkistonhoito ja tietojärjestelmien käyttötuki. Kuitenkin Pärkkä puhuu rutiineista. Niitä sekoittelemalla työ säilyy mielekkäänä.

Aivan tarkkaan ei etukäteen tiedä, mitä työpäivän aikana tulee vastaan. Tietojärjestelmien käyttötuen roolinsa kautta Pärkkä auttaa lähes päivittäin rauhanyhdistysten vastuuhenkilöitä salasanojen vaihtamisessa tai tietojärjestelmien käytössä. Lisäksi hän huolehtii muun muassa toimiston kirjastosta.

– Toimistolla yleensä kysytään, voitko keittää mun puolesta kahvit, monitoiminainen nauraa työlistansa jatkoksi. 

– Työmäärä on niin suhteellinen käsite. Vähän pitää kuitenkin pystyä ennakoimaan, ettei tule kiirettä.

Vaikka uudet tehtävät ovat kiristäneet aiemmin väljää työrytmiä, Pärkkä ei ole luopunut suojatistaan, arkistosta. Siitä hän huolehtii talossa ainoana.

– Karkeasti arvioituna puolet työstä on lähetystyötä ja puolet sitten muuta, kuten arkistoa ja tietojärjestelmiä, hän arvioi tehtäviensä jakautumista.

Arkisto tuli Pärkän hoidettavaksi vuosi sitten eläkkeelle jääneen Irja Junttilan peruina. Työhön tarttuessaan hän ei juuri tiennyt, mitä tuleman pitää.

– Arkiston laajuus yllätti aluksi.

Arkisto on monipuolinen aarreaitta, joka sisältää valtavat määrät asiakirjoja, lehtiä ja julkaisuja, joista osa on historiallisesti arvokkaita.

Arkistonhoitajan tehtävä on tallettaa arkistoon uutta sisältöä sitä mukaa kuin sitä ilmestyy. Se on yksi Pärkän mainitsemista rutiineista. Vaikeampi tehtävä on arvioida, mitkä eri asiakirjoista ovat sellaisia, joille voi olla tulevaisuudessa tarvetta. Muuttuneen tietosuojalain vuoksi henkilötietoja sisältävien asiakirjojen säilyttämiselle on oltava tätä nykyä vankat perusteet.

Pärkän pitkäaikaiset edeltäjät Junttila ja Äijälä ovat hioneet toimenkuvansa säröttömiksi, mistä uuden tekijän on ollut hyvä jatkaa. Pärkkä esittelee Äijälän tekemää kattavaa listaa, jossa lukee luultavasti kaikki, mitä tarvitsee lähetystyön parissa alkuun päästäkseen.

– Jos joku haluaa ruveta lähetystyön sihteeriksi, tämän listan avulla pitäisi pärjätä.

Särmä on Pärkkäkin. Työhuoneen seinällä on vuosikohtainen aikataulu sekä tulevat lähetysmatkat näyttävä huoliteltu lista. Papereista näkee selvästi, mitä milloinkin on ohjelmassa. Nyt lappusia on myös työpöydällä siellä täällä, ja sekainen pöytä vierastuttaa järjestelmälliseksi itseään kuvailevaa sihteeriä.

Vajaa parin vuoden takaisessa työhaastattelussa Pärkältä tiedusteltiin englannin kielen taitoa. Arkistonhoitajakokelas luuli tuolloin hakevansa vain työnhakuilmoituksessa mainittua tehtävää, mutta puolen vuoden kuluttua selvisi, että harteille on tarjolla muutakin.

Nyt lähetystyön tehtävissä yhteistyö Amerikan sisarjärjestö LLC:n kanssa on kohtalaisen tiivistä, minkä ansiosta englannin taidoille on aika ajoin tarvetta.

Motivaatiota kielenoppimiseen on, kun työ on vasta alussa.

– Tässä työssä pystyy halutessaan vähän käyttämään ja kehittämään kielitaitoa mukavassa ja kannustavassa ympäristössä.

Päivä alkaa olla pulkassa, ja viisumianomukset jäävät vireille. Niiden kanssa selviää tällä kertaa pääasiassa suomeksi. 

Teksti: Eeva Pohjola 
Kuva: Juhani Ojalehto

Julkaistu Päivämiehessä 13.3.2019

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi