Torstai 5.12.2019
"
"Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, maksan kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu." Ilm. 22:12-13

Lähimmäisen auttaminen Kirsi Rundgrenin sydämenasia

Usko ja elämä - Puhutaan maasta ja taivaasta 7.8.2014 14:06 | Päivämies


Kirsi Rundgren on toiminut Pietarsaaren suomalaisen seurakunnan diakonina vuodesta 2001 lähtien.
– Koen, että tämä on minun elämäntyöni, hän sanoo iloisena.

– Heti lukion jälkeen pyrin alalle. Minulla oli voimakas halu auttaa. Kun valmistuin, rukoilin, että löytäisin Jumalan valtakunnan, Kirsi kertoo.

Jumala kuuli hänen rukouksensa, ja hän sai parannuksen armon.

– Kun saa olla taivastiellä, se on myös voimavara tässä työssä. Henkilökohtainen usko antaa näköalaa työhön ja toivoa toivottomuudenkin keskellä, Kirsi sanoo.

Diakoniatyötä ei voisi hänen mukaansa tehdä pelkästään aineellisella tai maallisella pohjalla.

– Täytyy aina muistuttaa itselleen, että tämä kaikki ei ole minun harteillani. Jumala tuntee näidenkin ihmisten asiat paremmin kuin minä. Kun itse saa olla evankeliumin ja armon alla, on helpompi auttaa muita ja rukoilla heidän puolestaan.

– On myös tärkeää tunnistaa omat rajansa auttamistyössä, Kirsi toteaa.

Ystävällisyys on diakoniaa

Kirsi kertoo kohtaavansa toisinaan työajan ulkopuolella ihmisiä, joita hän on auttanut työajalla ja jotka haluaisivat keskustella asioistaan lisää vaikkapa keskellä kiireistä kauppareissua. Sellaisessa tilanteessa Kirsi on kokenut, ettei aina jaksaisi paneutua toisen ongelmiin. Erään tällaisen kohtaamisen jälkeen Kirsin 8-vuotias poika Elias huomautti: ”Ystävällinen voi aina olla.”

– Ystävällisyys voi tosiaan olla mitä parhainta diakoniatyötä, Kirsi toteaa ja jatkaa:

– Näinkin yksinkertainen asia tahtoo meiltä ihmisiltä unohtua. Ei avun antamisen tarvitse välttämättä olla mitään konkreettista.

Kuunteleminen ja toisen kunnioittaminen voi olla vaikeuksiensa kanssa kamppailevalle todella merkittävä asia.

Meille kaikille tarkoitettu

Kaikki diakoniatoimen asiakkaat ovat enemmän tai vähemmän haavoitettuja. Jotkut ongelmat juontuvat ihmisen elämän lähtökohdista tai voimavaroista, joita ei ole voinut itse valita.

Yhteiskunnassa on paljon yksinäisyyttä. Huoliensa kanssa yksin oleminen saattaa olla hyvin rasittavaa ja lannistavaa.

Kirkon diakoniatoimi on osa yhteiskunnan turvaverkkoa. Kirkolla on monia keinoja auttaa kriisitilanteissa.

– Ei avuntarvitsijan tarvitse olla niin sanottu laitapuolen kulkija. Meille kaikille voi tulla milloin tahansa eteen sellaisia tilanteita, joista emme yksin selviä. Pienissä ja suurissa ongelmissa voi vapaasti kääntyä esimerkiksi seurakunnan diakonin puoleen, Kirsi rohkaisee.

Kuka tahansa, joka tuntee tarvitsevansa apua, voi kysyä sitä kirkon diakoniatoimesta. Siellä on koulutettua henkilökuntaa ja muita resursseja, joiden avulla on mahdollista selvitä kriisin yli.

Kirsi Rundgrenin työhön kuuluu diakoniapiirin vetäminen. Se on eräänlainen keskustelupaikka seurakuntalaisille, jotka kokevat tällaisen keskusteluryhmän auttavan heitä.

Muita työmuotoja ovat henkilökohtaiset vastaanotot seurakuntakeskuksessa, kotikäynnit ja muut tilaisuudet.

– Seurakunnan resurssien pienetessä olen pitänyt vapaaehtoistyön kursseja halukkaille, Kirsi kertoo.

Tarkoitus on tehdä diakoniatyötä tulevaisuudessa enemmän myös vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoistyönä hoidettavat tehtävät ovat pieniä, mutta niistä muodostuu tarpeellinen lisäapu.

– Kaikissa asioissa emme voi auttaa. Työssämme on tärkeää tunnistaa ongelmien syitä ja seurauksia ja tarvittaessa ohjata asiakas muuhun hoitoon, toteaa Kirsi.

Pietarsaaren seurakunta

Pietarsaaren suomalainen seurakunta on hyvin nuori, vain 50 vuotta vanha. Tästä johtuen ei pitkiä perinteitä ole, ja toimintamuodot ovat kehittyneet lyhyen ajan kuluessa.

Seurakunnan tyypillinen piirre on se, että seurakuntalaisten juuret ovat suurelta osin muualla. 1960-luvun teollistumisen myötä leimallisesti ruotsinkieliseen Pietarsaareen muutti runsaasti suomenkielistä väestöä. Seurakuntaa kutsuttiinkin nimellä ”siirtolaisseurakunta” ja Pietarsaarta ”Järviseudun Amerikaksi”.

– Ihmisten juurettomuus heijastuu diakoniatyössä. Heillä ei ole täällä välttämättä sukupolvien muodostamia turvaverkkoja, ja he ovat jollakin tavalla yksin, kun vaikeuksia tulee eteen, Kirsi kertoo.

Kirsi on viihtynyt hyvin Pietarsaaressa. Torniojokilaakson Pellosta kotoisin olevalle Kirsille ei Pietarsaaressa paljon käytetty ruotsin kielikään ole outo asia.

Teksti ja kuva: Ilkka Klemetti

Julkaistu Päivämiehessä 6.8.2014.

Tunnisteet:


kirkko diakonia

Lisää aiheesta:

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi