Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Tänään vietetään Runebergin päivää

Uutiset 5.2.2016 10:20 | Päivi Martikainen

SVENSKA LITTERATURSÄLLSKAPET

"Yö synkkä on jo hälvennyt, taas valo varjot voittaa. Suo, Herra, että meille nyt myös uusi armo koittaa, myös uusi armo koittaa." Tämä virsikirjan virsi 541 on Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) käsialaa. Suomenkielisessä virsikirjassa vuodelta 1986 on 16 ja ruotsinkielisessä 28 hänen kirjoittamaansa virttä. Runebergin päivä on Suomessa vakiintunut liputuspäivä.
Johan Ludvig Runeberg oli paitsi Suomen kansallisrunoilija, myös lehtori, toimittaja ja professori.
 
Hän vaikutti runoudellaan suuresti vastamuodostetun Suomen suuriruhtinaskunnan nousemiseen kulttuurikansojen joukkoon. Hänen tuotannollaan on ollut suuri merkitys kansallisaatteen syntymiselle Suomessa.
 
Runebergin koti Pietarsaaressa oli köyhä. Hänet lähetettiin kahdeksanvuotiaana setänsä luokse Ouluun kouluun, ja sedän kuoltua hän kävi kolme vuotta Vaasan triviaalikoulua, aina luokkansa priimuksena.

Yliopisto-opinnot Runeberg aloitti Turussa syksyllä 1822. Vuonna 1827 hänet seppelöitiin maisteriksi. Yliopiston muuttaessa Helsinkiin Runeberg muutti mukana jatkaakseen yliopistollista uraansa.
 
Runeberg meni vuonna 1831 naimisiin Fredrika Tengströmin kanssa, josta myös tuli kirjailija. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista kuusi poikaa jäi eloon.
 
Runeberg alkoi vuonna 1832 toimittaa uutta sanomalehteä Helsingfors Morgonbladia. Lehdessä selostettiin maailman tapahtumia ulkomaisten sanomalehtien perusteella. Runeberg valitsi ja käänsi sopivia kohtia niiden kirjoituksista yhdessä puolisonsa Fredrikan kanssa.
 
Elämänsä aikana Runeberg kirjoitti runsaan määrän runoelmia ja näytelmiä. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin tarinat, johon kuuluu yhteensä 35 runoa. Fredric Paciuksen säveltämästä kokoelman avausrunosta Maamme tuli Suomen kansallislaulu. Runeberg käänsi ja mukaili myös suuren määrän runoja eri kielistä.

Runebergin tuotannossa toistuvia aiheita ovat isänmaanrakkaus ja luonto. Hänen runoaan Saarijärven Paavo voidaan pitää sitkeän suomalaisen identiteetin esikuvana.

Runeberg sai vuonna 1837 vakinaisen viran Porvoon kymnaasista lehtorina. Virkaan kuului Itä-Suomen hiippakunnan tuomiokapitulin jäsenyys, ja Runeberg vihittiin papiksi vuonna 1838.
 
Suuren osan 1850-lukua Runeberg omisti virsikirjatyölle ja virsirunoilulle. Hän korjasi ja uudisti monia vanhempia virsiä ja kirjoitti itse 62 virttä, joista osa on säilynyt sekä ruotsin- että suomenkielisessä virsikirjassa. Hän teki myös oman virsikirjaehdotuksen.
 
Runebergia arvostettiin jo hänen eläessään, ja hänen muistoaan kunnioitetaan yhä viettämällä Runebergin päivää vuosittain 5.2.

Lähteet: SKS, Biogfariakeskus
http://www2.sls.fi/runeberg/docs/fin/b_7_t.html

Tunnisteet:


runoilija virsi Runeberg

Lisää aiheesta:

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi