Keskiviikko 17.7.2019
"
Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. Room. 14:8

Johannes Leppänen: ”Suomesta yritetään tehdä uskonnollisista ilmiöistä vapaata maata”

Uutiset 25.4.2014 13:15 | Hanna Kallunki
Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua uskonnonvapauteen liittyvistä teemoista. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mielestä olisi uskonnonvapauden kannalta perusteltua, että kouluissa ei lainkaan järjestettäisi tilaisuuksia, joissa on tietyn vakaumuksen mukaista sisältöä. Perustuslakivaliokunta otti tänään tiedotteessaan kantaa uskonnon ja omantunnon vapauden huomioon ottamiseen koulujen tilaisuuksissa. 
Perustuslakivaliokunnan mukaan kouluissa voidaan edelleen järjestää perinteisiä tilaisuuksia, joihin sisältyy uskonnollista alkuperää olevia traditioita. Se katsoo, että myöskään esimerkiksi juhlapyhiin liittyvät jumalanpalvelukset eivät ole ongelmallisia, mikäli niistä tiedotetaan etukäteen ja jos niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Perustuslakivaliokunta painottaa, että oppilaalla ja hänen huoltajillaan tulee olla todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen on aiemmin arvioinut, että perinteiset joululaulut ja Suvivirsi kuuluvat Suomessa juhlaperinteisiin, eivätkä ne loukkaa ihmisten uskonnollista vakaumusta.

Entinen kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsen Johannes Leppänen (kuvassa) ihmettelee apulaisoikeuskansleri Puumalaisen kannanottoa.

– Uskonnonvapauteen liittyvissä asioissa ehdoton auktoriteetti on eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sen tekemät tulkinnat. Apulaisoikeuskansleri ei ole lain tulkitsija vaan laillisuusvalvoja. Säädösten muuttaminen laillisuusvalvojan tulkinnan kautta on vierasta suomalaiselle oikeuskäytännölle, Leppänen sanoo.
 
Puumalainen näyttää päätyneen kantaansa painottamalla niin sanottua kielteistä uskonnonvapaustulkintaa eli sitä, että jokaisella on oikeus olla harjoittamatta uskontoa.

– Perustuslakivaliokunnan kannan johdosta perustellumpaa olisi ollut päätyä positiivisen uskonnonvapauden mukaiseen tulkintaan, Leppänen toteaa viitaten valiokunnan jo aiemmin tekemään kannanottoon.
 
Hänen mielestään on näkyvillä suuntaus, että Suomesta yritetään tehdä täysin uskonnollisista ilmiöistä vapaata maata.

– Tämä on hyvin erikoista, sillä Suomen kansasta ylivoimainen enemmistö kuuluu kansankirkkoomme. Monet uskonnolliset elementit ovat myös muodostuneet kulttuurisiksi perinteiksi, kuten Suvivirsi, Enkeli taivaan ja jouluevankeliumi. On hyvä myös muistaa, että arvovapaata yhteiskuntaa ei ole olemassakaan. Jos kristinuskon arvot unohdetaan, jotkut muut arvot tulevat tilalle.
 
Leppänen pohtii, voiko pyrkimys neutraalin yhteiskunnan aikaansaamiseen johtaa suvaitsemattomuuteen.

– Entä jos suvaitaankin vain oma näkökulma eikä siedetä toisen näkemystä ollenkaan? Voiko suvaitsevaisuus näyttäytyäkin mitä suurimpana suvaitsemattomuutena? Mitä tapahtuisi, jos uskova ihminen vaatisi poistamaan julkisista tilaisuuksista elementit, jotka loukkaavat hänen uskoaan? Leppänen kysyy.
 
Hän arvioi, että Raamatun arvovalta on yhteiskunnassamme jatkuvasti vähentynyt, mutta yhteiskuntamme arvot pohjautuvat kristinuskon perustalle.

– Meillä on hyvä, turvallinen ja vakaa yhteiskunta. Jokaisen yksilön yhdenvertainen ihmisarvo, lähimmäisenrakkaus ja yleinen lainkuuliaisuus ovat totta tänäkin päivänä. Jos kansamme keskuudessa kristinuskosta nousevat arvot unohdetaan, alkavat kylmät tuulet yhä enemmän puhaltaa rakkaassa isänmaassamme. Se johtaisi pahimmassa tapauksessa uskonnonvapauden rajoituksiin. On tarpeen rukoilla Jumalaa esivallan puolesta, kuten kirkkorukouksessa tehdään, Leppänen toteaa.
 

Perustuslakivaliokunnan tiedote 25.4.2014 löytyy täältä.
 
Apulaisoikeuskanslerin 24.3.2014 tekemä päätös löytyy täältä.
 

Kuva: Sami Kaikkonen
 

Lisää aiheesta:

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi