Mikkelinpäivä on varhainen kristillinen juhlapyhä. Sitä tiedetään vietetyn nykyisen Turkin alueella jo 400-luvulta alkaen. Alun perin päivä oli omistettu pelkästään arkkienkeli Mikaelille. Nykyisin mikkelinpäivänä muistetaan kaikkia enkeleitä.

Raamatussa kerrotaan, että arkkienkeli Mikael kävi taistelun pimeyden valtoja vastaan. Tämä taistelu jatkuu maailmassa edelleen, vaikka Kristus on saavuttanut ratkaisevan voiton pahan valloista. Mikaelin kautta meitä muistutetaan siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. 

Arkkienkeli Mikael on mainittu Raamatussa viidesti (Dan. 10:13, Dan. 10:21, Dan. 12:1, Juud. 1:9, Ilm. 12:7). Kristillisessä perinteessä myös Rafael ja Gabriel on luettu arkkienkeleiksi tai ylienkeleiksi, jota sanaa nykyinen raamatunkäännös käyttää.

Enkelit ovat esillä kymmenissä virsissä. Gabriel mainitaan virressä 20, Mikaelia ei mainita virsikirjassa ollenkaan. 

Lapsi uskon esikuvana

Mikkelinpäivänä monissa seurakunnissa järjestetään perhemessuja ja muita koko perheen tapahtumia.

Päivän evankeliumi (Matt. 18:1–10) asettaa uskon esikuvaksi lapsen ja kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Sanoma enkeleistä on tarkoitettu kuitenkin myös aikuisille. 

Suuremman suojassa

Mikkelinpäivä on huomioitu myös Suuremman suojassa -kampanjassa.

– Kampanjalla halutaan tuoda esiin, että kristillisessä ajattelussa jokainen ihminen on Jumalan kuva ja sellaisenaan arvokas. Arjen kristillisyyttä on myös toimia enkeleinä toinen toisillemme, pitää huolta toisistamme, kertoo Kirkon tiedotuskeskuksen kampanjapäällikkö Hanna Piira.

Kampanjalla halutaan viestiä, että ihmisarvo on kirkolle tärkeä ja merkityksellinen sen omasta sanomasta käsin.

Suuremman suojassa on kirkon kampanja, jonka avulla nostetaan esiin ihmisyyttä ja toisista välittämistä jokapäiväisessä elämässä. Suuremman suojassa alkoi syyskesällä kouluun lähtevien siunaamisella ja jatkuu muilla osakampanjoilla läpi koko vuoden 2017.

Lähde: evl.fi

Kuvituskuva: H.H.