Torstai 25.4.2019
"
Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille." Mark. 16:15

Uskonpuhdistuksen muistopäivä vie kristinuskon ydinasioiden äärelle

Uutiset 15.10.2016 06:50 | Päivämies-verkkolehti


Huomenna vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, jolloin muistetaan uskonpuhdistuksen alkua, erityisesti sitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 31.10.1517. Teeseissään Luther vaati kirkon uudistumista. 
Huomisen kirkolliset tekstit liittyvät uskonpuhdistuksen keskeisiin teemoihin: maallinen ja hengellinen valta, Jeesuksen sovitustyö ja usko.

Luterilaisuus syntyi keskiajalla protestiliikkeenä

Luterilaisuus syntyi keskiajan lopulla 1500-luvulla katolisen kirkon käytäntöjä kohtaan heränneen kritiikin myötä. Kirkkokunnan muotoutumiseen ja nimeämiseen vaikutti erityisesti saksalaisen teologi Martti (Martin) Lutherin (1483–1546) toiminta.

Luther oli katolinen munkki, jonka erikoisalaa oli raamatuntutkimus. Raamatun tekstien tutkimuksensa edetessä Luther alkoi yhä radikaalimmin arvostella kirkkoa, johon hän itse kuului. Hänen käänteentekevä oivalluksensa oli se, että ihmisen pelastuminen tapahtuu yksin Jumalan armosta, ei tekojen kautta. 

Luther halusi uudistaa kirkkoa ja aloitti vuonna 1517 toimintansa naulaamalla Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään. Teeseissä hän ilmaisi omat mielipiteensä siitä, millainen kirkon tulisi olla. 

Lutherin teeseistä tuli uskonpuhdistuksen lähtölaukaus, joka käynnisti niin sanottujen protestanttisten yhteisöjen muodostumisen ja niiden eroamisen katolisesta kirkosta. Vaikka Luther vastusti asiaa, alettiin Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja vähitellen kutsumaan "luterilaisiksi". Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu yhtenä kirkkona luterilaisten kirkkojen perheeseen.

Usko kuuluu arkeen ja Raamattu kuuluu kaikille

Luther oli kirjailijana tuottelias. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Vähä katekismus, joka kokoaa yhteen Raamatun keskeisiä sisältöjä ja kertoo selkeästi kristinuskosta osana jokapäiväistä elämää. Katekismusta on luettu kautta vuosisatojen, ja se on osaltaan luonut Pohjoismaisen kristillisen kansankulttuurin pohjan. 

Erityisen tärkeänä Luther piti sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua Raamattuun omalla kielellään. Hänen keskeisimpiä kirjallisia töitään ovatkin saksannokset Vanhasta ja Uudesta testamentista. Nämä käännökset ovat 1500-luvulta lähtien vaikuttaneet myös Raamatun pohjoismaisten käännösten kieleen. 

Suomeen luterilaisuus saapui erityisesti Mikael Agricolan työn kautta. Pääosin Raamatun suomentanutta Agricolaa pidetään myös suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden "isänä".

Luterilaisuuden ydinkohdat ja tärkeimmät teokset

Luterilaisuuden ydinkohtia ovat usko, armo, Raamattu, Kristus ja "Hengen hedelmät":

- Armo: Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta.
- Usko: Yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. 
- Raamattu: Kaikki opilliset kysymykset ja linjaukset perustuvat Raamattuun.
- Kristus: Jeesus Kristus, hänen toimintansa ja opetuksensa on uskon ja pelastuksen lähtökohta.
- Hengen hedelmät: Oikeasta uskosta Jumalaan syntyvät Lutherin mukaan myös aidot hyvät teot, eli "Hengen hedelmät". Näitä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22). 

Luterilaisille Raamattu on pyhä kirja. Toisena hengellisen elämän ja kirkon opetuksen perustana toimivat evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, joiden sisältö perustuu Raamattuun.

Myös monilla tunnustuskirjoihin kuulumattomilla Lutherin teoksilla on ollut ja on edelleen tärkeä asema kirkossa ja yksittäisten kristittyjen hengellisessä elämässä. Näitä ovat muun muassa teokset "Kristityn vapaudesta", "Iso katekismus", "Sidottu ratkaisuvalta" ja "Galatalaiskirjeen selitys".

Luterilaisuuteen kuuluu kaksi Jeesuksen asettamaa pyhää toimitusta eli sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Jumalan ajatellaan olevan läsnä kastevedessä sekä ehtoollisen leivässä ja viinissä. 

Lähde: evl.fi

Kuva: Lucas Cranach vanhemman maalaus Martti Lutherista vuodelta 1532, teoksen valokuvannut Daderot

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi