Tiistai 23.7.2019
"
Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan." 1 Moos. 12:1

Uskonpuhdistuksen muistopäivä vie kristinuskon ydinasioiden äärelle

Uutiset 15.10.2016 06:50 | Päivämies-verkkolehti


Huomenna vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää, jolloin muistetaan uskonpuhdistuksen alkua, erityisesti sitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 31.10.1517. Teeseissään Luther vaati kirkon uudistumista. 
Huomisen kirkolliset tekstit liittyvät uskonpuhdistuksen keskeisiin teemoihin: maallinen ja hengellinen valta, Jeesuksen sovitustyö ja usko.

Luterilaisuus syntyi keskiajalla protestiliikkeenä

Luterilaisuus syntyi keskiajan lopulla 1500-luvulla katolisen kirkon käytäntöjä kohtaan heränneen kritiikin myötä. Kirkkokunnan muotoutumiseen ja nimeämiseen vaikutti erityisesti saksalaisen teologi Martti (Martin) Lutherin (1483–1546) toiminta.

Luther oli katolinen munkki, jonka erikoisalaa oli raamatuntutkimus. Raamatun tekstien tutkimuksensa edetessä Luther alkoi yhä radikaalimmin arvostella kirkkoa, johon hän itse kuului. Hänen käänteentekevä oivalluksensa oli se, että ihmisen pelastuminen tapahtuu yksin Jumalan armosta, ei tekojen kautta. 

Luther halusi uudistaa kirkkoa ja aloitti vuonna 1517 toimintansa naulaamalla Wittenbergin linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään. Teeseissä hän ilmaisi omat mielipiteensä siitä, millainen kirkon tulisi olla. 

Lutherin teeseistä tuli uskonpuhdistuksen lähtölaukaus, joka käynnisti niin sanottujen protestanttisten yhteisöjen muodostumisen ja niiden eroamisen katolisesta kirkosta. Vaikka Luther vastusti asiaa, alettiin Lutherin innoittamia seurakuntia ja kirkkoja vähitellen kutsumaan "luterilaisiksi". Suomen evankelis-luterilainen kirkko kuuluu yhtenä kirkkona luterilaisten kirkkojen perheeseen.

Usko kuuluu arkeen ja Raamattu kuuluu kaikille

Luther oli kirjailijana tuottelias. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Vähä katekismus, joka kokoaa yhteen Raamatun keskeisiä sisältöjä ja kertoo selkeästi kristinuskosta osana jokapäiväistä elämää. Katekismusta on luettu kautta vuosisatojen, ja se on osaltaan luonut Pohjoismaisen kristillisen kansankulttuurin pohjan. 

Erityisen tärkeänä Luther piti sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus tutustua Raamattuun omalla kielellään. Hänen keskeisimpiä kirjallisia töitään ovatkin saksannokset Vanhasta ja Uudesta testamentista. Nämä käännökset ovat 1500-luvulta lähtien vaikuttaneet myös Raamatun pohjoismaisten käännösten kieleen. 

Suomeen luterilaisuus saapui erityisesti Mikael Agricolan työn kautta. Pääosin Raamatun suomentanutta Agricolaa pidetään myös suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden "isänä".

Luterilaisuuden ydinkohdat ja tärkeimmät teokset

Luterilaisuuden ydinkohtia ovat usko, armo, Raamattu, Kristus ja "Hengen hedelmät":

- Armo: Ihminen pelastuu kokonaan Jumalan armon vuoksi, ei omien tekojensa ansiosta.
- Usko: Yksin usko riittää siihen, että ihminen kelpaa Jumalalle. 
- Raamattu: Kaikki opilliset kysymykset ja linjaukset perustuvat Raamattuun.
- Kristus: Jeesus Kristus, hänen toimintansa ja opetuksensa on uskon ja pelastuksen lähtökohta.
- Hengen hedelmät: Oikeasta uskosta Jumalaan syntyvät Lutherin mukaan myös aidot hyvät teot, eli "Hengen hedelmät". Näitä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä (Gal. 5:22). 

Luterilaisille Raamattu on pyhä kirja. Toisena hengellisen elämän ja kirkon opetuksen perustana toimivat evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat, joiden sisältö perustuu Raamattuun.

Myös monilla tunnustuskirjoihin kuulumattomilla Lutherin teoksilla on ollut ja on edelleen tärkeä asema kirkossa ja yksittäisten kristittyjen hengellisessä elämässä. Näitä ovat muun muassa teokset "Kristityn vapaudesta", "Iso katekismus", "Sidottu ratkaisuvalta" ja "Galatalaiskirjeen selitys".

Luterilaisuuteen kuuluu kaksi Jeesuksen asettamaa pyhää toimitusta eli sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Jumalan ajatellaan olevan läsnä kastevedessä sekä ehtoollisen leivässä ja viinissä. 

Lähde: evl.fi

Kuva: Lucas Cranach vanhemman maalaus Martti Lutherista vuodelta 1532, teoksen valokuvannut Daderot

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi