Keskiviikko 24.4.2019
"
Jeesus tuli, otti leivän ja antoi heille, samoin hän antoi kalaa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun Jeesus kuolleista noustuaan ilmestyi opetuslapsilleen. Joh. 21:13-14

Pori – joen ja meren kaupunki

Uutiset 22.6.2017 06:11 | Päivämies


Tuhat vuotta sitten Kokemäenjokilaakso oli valtaväylä, jota pitkin eurooppalaiset kulttuurivaikutteet kulkivat Satakuntaan ja muuhun läntiseen Suomeen. Satakunnan historiallinen maakunta muodostui varhaiskeskiajalla. Sen keskus oli Kokemäellä, jossa oli merkittävä Teljän kauppapaikka. 
Maan kohoamisen takia joki madaltui, ja kauppa- ja satamapaikat siirtyivät jatkuvasti lännemmäksi, keskiajalla Ulvilaan ja 1500-luvulla Poriin.

Juhana Herttua perusti Porin kaupungin vuonna 1558 Kokemäenjoen suulle, jolloin ulkomaankauppayhteydet siirtyivät Ulvilasta Poriin. Kauppalaivaston kasvu 1840-luvulla teki Porista Suomen johtavan laivanvarustajakaupungin. Sahatavaraa vietiin Välimerelle asti.


Juhana Herttua perusti Porin vuonna 1558. Teksti "Deus protector noster", Jumala on suojelijamme, on myös Porin vaakunassa. Teksti oli Juhana Herttuan vaalilause. 


Raatihuoneen suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Rakennus valmistui vuonna 1841, mutta vahingoittui pahasti vuoden 1852 tulipalossa. Rakennus korjattiin alkuperäisen mukaiseksi lukuunottamatta puista tornia.

Tuhoisa suurpalo ja nälkävuodet

Kaupunki on palanut useita kertoja, mutta yhdeksäs, vuoden 1852 suurpalo, oli katastrofi. Palossa tuhoutui 24 kivitaloa, 991 puutaloa ja 62 makasiinia. Myös kirkko paloi. Merkittävin säästynyt rakennus oli vuonna 1841 valmistunut Porin raatihuone, josta paloi ainoastaan torni. Asuntoa vaille jäi 6300 asukkaasta 4700.

Osa kotinsa menettäneistä joutui asumaan vuosikymmeniä maakuopissa. Vielä vuonna 1861 niin sanotussa kuoppakaupungissa asui noin 500 henkeä. Viimeiset kuoppa-asumukset katosivat vasta 1890-luvulla. Suurten nälkävuosien aikana 1866–1870 Porin väestöstä kuoli 34 prosenttia.

Lestadiolainen herätys tuli Poriin 1870-luvulla ja Porin Rauhanyhdistys perustettiin vuonna 1894. Vuonna 1901 yhdistys rakensi ensimmäisen rukoushuoneensa entisen kuoppakaupungin alueelle.



Keski-Porin uusgoottinen kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863. Keski-Porin kirkko kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Kokemäenjoen rantakorttelit, Kivi-Pori, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Reposaari, melkein pääkaupunki

Noin puolentoista neliökilometrin kokoinen Reposaari on Kokemäenjoen suiston uloin saari, josta Porin keskustaan on jokea pitkin noin 24 kilometriä.

Vuonna 1558 Juhana Herttua antoi saaren vastaperustetulle Porin kaupungille ”nautittavaksi ja käytettäväksi”.

Reposaaresta kehittyi merkittävä satamapaikka. Turun yliopiston professori Israel Nesselius esitti 1700-luvun alussa, että Reposaaresta tehtäisiin Suomen pääkaupunki. Samalla hän esitti yhtenäisen vesireitin avaamista Saimaalta Päijänteen ja Kokemäenjoen kautta Pohjanlahteen.

Reposaari oli hetken 1870-luvulla Suomen vilkkain vientisatama. Björneborgs Tidning kirjoitti 20. kesäkuuta 1877, että sataman redillä oli tuolloin yhtä aikaa jopa 160 laivaa odottamassa lastausta tai purkua. Reposaari oli pitkään tärkeä vientisatama, kunnes Mäntyluotoon rakennettiin moderni satama ja rautatie.


Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitsee Juseliuksen mausoleumi, jonka liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti yksitoistavuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen hautamuistomerkiksi. Fritz Arthur Jusélius (1855–1930) perusti testamentilla Sigrid Juséliuksen Säätiön tyttärensä muistoksi. Säätiö on maan suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija. 

Teksti ja kuvat: Pekka Vuonokari

Lue lisää tietoa Porista 14.6.2017 ilmestyneestä Päivämiehestä.

Tunnisteet:


suviseurat2017 pori

Lisää aiheesta:

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi