Sunnuntai 8.12.2019
"
Jeesus sanoo: "Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa." Luuk. 12:35-36

Tänään liehuu satavuotias siniristilippu

Uutiset 28.5.2018 14:36 | Päivämies-verkkolehti


Suomen lippu täyttää tänään 100 vuotta: eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen lipuksi 28.5.1918. Tätä oli edeltänyt pitkä ja monivaiheinen keskustelu, jonka päätteeksi Suomen kansallinen identiteetti sai väreikseen sinisen ja valkoisen.
Suomen lipusta ja sen väreistä keskusteltiin vuosikymmeniä. Keskustelu alkoi keväällä 1848 ylioppilaskunnan lipusta, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Sininen ja valkoinen nousivat esiin 1850- ja 1860-luvuilla käydyssä keskustelussa, jossa Suomen kansallisvärejä hahmoteltiin.

Useimpien maiden kansallisväreillä on heraldinen alkuperä. Heraldiikan eli vaakunaopin perussäännön mukaan tarvitaan vähintään kaksi väriä, joista toinen on tumma ja toinen vaalea, jolloin syntyy kontrasti ja lippu näkyy kauas.

Värit keskiössä

Keskustelua lipusta käytiin ajan mediassa. Useita kansallislippuehdotuksia käytettiin 1800-luvun lopulla huvilalippuina, ja ennen pitkää sinivalkoiset värit vakiintuivat esimerkiksi purjehdusseurojen lippujen ja viirien pääväreiksi.

Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua, joka muun muassa nostettiin Senaatintalon ja valtioneuvoston lippusalkoon 6.12.1917. Lippu sai muutaman kuukauden aikana lähes valtiolipun aseman. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, ja sen keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.

Sisällissodan jälkeen punainen väri arvelutti porvareita, leijonavaakuna työväestöä, ja monet kääntyivät sinivalkoisen lipun kannattajiksi.

Päätös lipusta

Eduskunta halusi päättää Suomen lipusta nopeasti. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan esitys valkoisesta siniristilipusta ei innostanut taitelija luutnantti Akseli Gallen-Kallelaa, joka johti sotilaspukukomitean piirustuskonttoria. Mestarin lomaillessa maaseudulla yleisesikunnan piirustuskonttorissa toiminut taiteilija Eero Snellman viimeisteli lippuluonnoksen valiokunnan käsiteltäväksi taitelija Bruno Tuukkasen avustuksella.

Uusissa luonnoksissa mariininsinistä ristiä levennettiin ja sinistä väriä tummennettiin. Punakeltainen leijonavaakuna sommiteltiin lipun keskelle, jolloin värien kompromissi uudeksi kansallissymboliksi oli valmis. Siniristilipusta tuli kansallislippu. Valtiolippuun, tasavallan presidentin sekä puolustusvoimien lippuun jäi vanhemmasta lipusta muistoksi punakeltainen vaakuna ristin keskelle.

Perustuslakivaliokunnan mietintö hyväksyttiin yksimielisesti 28.5.1918 eduskunnassa. Laki lipusta vahvistettiin seuraavana päivänä, jolloin Senaatti kokonaisuudessaan allekirjoitti eduskunnan säätämän lain vahvistamisen. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. 

Liputus kuuluu kaikille

Suomen lippukulttuurin perinteet ovat yleiseurooppalaisella asteikolla mitattuna varsin nuoret ja vähäiset. Liputtamiseen liittyy varovaisuutta: kysytään, kehtaisiko nyt liputtaa ja mietitään, miten lippu pitikään viikata oikeaoppisesti.

Liputtamista ei kuitenkaan tarvitse jännittää. Tärkeintä on kohdella lippua kunnioittaen. Suomesta sopii iloita, ja mikäpä olisi verrattomampi tapa kuin nostaa satavuotias Suomen lippu salkoon.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa tänään, kun Suomen lippu täyttää 100 vuotta.

Lähde: Artikkeli "Suomen lippu täyttää sata vuotta" valtioneuvoston verkkosivuilla

Kuvituskuva: Arttu Alasaarela
 

Salla Sivula
Kansi: Silja-Maria Wihersaari

Ketunpojat ja kätköviesti

Kuka on päässyt Ketunpoikien jäljille, ja mitä hän heistä tahtoo? Entä kuka on salaperäinen Anna, joka laittaa viestejä Iidalle? Ketunpojat saavat arvoituksen toisensa jälkeen ratkaistavaksi, kunnes kätköseikkailu saa ratkaisunsa.

15 €

Toim. Kaisa Ikonen

Herra siunatkoon sinua, SRK:n Suviseurat Muhoksella

Muhoksen Suviseurat 2019 yksissä kansissa: monipuolinen neliväriteos palaa suviseurajärjestelyihin sekä erilaisiin suviseuratunnelmiin.

24 €

Toim.: Jouni Hintikka ja Kirsti Nurkkala

Erityisen läheisinä

Kirja erilaisuudesta, elämän ainutlaatuisuudesta ja rikkaudesta: teoksessa puheenvuoron saavat erityislapset, heidän läheisensä sekä aiheen parissa työskentelevät ammattilaiset.

25 €

Ari-Pekka Palola

Myrskyjen keskellä

SRK:n historian kolmas osa kuvaa vaiherikasta ajanjaksoa 1962–1980.

48 €

Armostas kaikesta kiitoksen kannan

Jaakko Linjaman säveltämää musiikkia – puhuttelevaa ja harvoin kuultua.
Äänite sisältää hengellistä laulumusiikkia ja kuoromusiikkia sekä soitinsävellyksiä uruille, viululle ja pianolle.

25 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi