Torstai 23.5.2019
"
Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Joh. 13:34

Lasten rakkaus ja kiintymys palkitsee sijaisvanhempia

Uutiset 10.1.2019 06:41 | päivitetty 11.1.2019 10:39 | Päivämies-verkkolehti


Sijaisperheessä talon ”yksi seinä levähtää auki” kun suvut ja yhteistyökumppanit tulevat mukaan. Lapsilla on tuplasti mummoja, pappoja ja muita sukulaisia.

– Olemme valtavan onnellisia ja kiitollisia lapsista, kertovat rautiolaiset sijaisvanhemmat Paula ja Jouni Myllylä.
”Onko perheessänne tilaa lapsille?” Paula Myllylä luki vuosia sitten kyseisen ilmoituksen paikallisesta sanomalehdestä. Hän leikkasi sen talteen.

Paulalla ja hänen miehellään Jounilla oli siinä vaiheessa yksi lapsi, muutaman vuoden ikäinen Hannes-poika. Myllylät ovat molemmat isosta perheestä, ja aikoinaan avioliiton solmittuaan he uskoivat itsekin tulevansa suuren perheen isäksi ja äidiksi. Neljän vuoden odotuksen jälkeen heille syntyi poika.

Ilo muuttui kuitenkin suureksi suruksi, sillä vauva menehtyi muutaman tunnin ikäisenä. Se oli kova isku. Lapsen kuolema sai heidät miettimään syvästi elämän tarkoitusta.

– Miten tästä eteenpäin?

Mietimme monia vaihtoehtoja. Saimme hoivata ystävien ja sisarusten lapsia ja iloitsimme niistä hetkistä. Vuonna 2005 tapahtui ihme. Meille syntyi Hannes-poika, joka on nyt 13-vuotias. Se tuntui uskomattomalta, Paula kertoo.
 
Myllylät sanovat, että heillä on aina ollut ihania ystäviä ja saattomiehiä. He ovat saaneet vertaistukea jokaisessa elämäntilanteessa.

– Vuosia kului. Olisimme halunneet enemmän lapsia ja Hanneskin kaipasi sisaruksia. Näihin aikoihin aiemmin mainittu lehti-ilmoitus osui silmiini. Säilytin ilmoitusta pitkään pöytälaatikossani.

Paula ja Jouni pohtivat asiaa ja päättivät ottaa haasteen vastaan. He ilmoittautuivat kaupungin järjestämälle PRIDE-valmennuskurssille, joka tähtää sijaisvanhemmuuteen. Kurssi osoittautui kattavaksi ja syvälliseksi. Siinä käydään läpi muun muassa oman elämän historia, perhetilanne ja uskonnollinen vakaumus. Näistä palasista kokoamalla katsotaan sopivuus sijaisvanhemmaksi. 
 
Myllylät alkoivat rakentaa uutta kotia Rautioon vuonna 2012. Muutettuaan uuteen kotiin seuraavana vuonna he saivat ryhtyä ensimmäiselle lapselle sijaisvanhemmaksi. Perheeseen tuli poika, joka on pari vuotta heidän omaa poikaansa nuorempi.

Kun muutamia vuosia kului, elämäntilanne vakiintui ja arki alkoi pyöriä hyvin. Myllylät alkoivat miettiä, että heidän kodissaan olisi tilaa, rakkautta ja huolenpitoa useammalle lapselle. Pian he kävivät keskustelua asiasta lastensuojelun viranomaisten kanssa. He ilmoittivat haluavansa lapsen tai lapsia, ja perheeseen saatiinkin vielä kaksi poikaa. Veljekset ovat tällä hetkellä kaksi- ja kolmevuotiaita.
 
Paula ja Jouni myöntävät, että vieraiden lasten ottaminen perheeseen on kaikesta huolimatta heittäytymistä tuntemattomaan. He uskovat, että Jumala antaa voimaa tähänkin tehtävään.

– Meidän tilannettamme helpotti se, että kaikki sukulaiset suhtautuivat ajatukseemme myönteisesti. Myös sijaislasten biologiset vanhemmat ja heidän muut sukulaisensa ovat olleet myötämielisiä. Luottamusta tarvitaan kaikkien osapuolten kesken.

– Kaiken A ja O on rakkaus lapsiin ja halu auttaa. Olemme valtavan iloisia, onnellisia ja kiitollisia. Tunnemme, että Jumala on siunannut meitä runsaasti, johdattanut elämämme vaiheita ja antanut tarkoituksen elämälle. Palkitsevinta on se, kun havaitsee lasten rakkauden ja kiintymyksen, mikä lisää myös omaa kiintymystä heihin, Paula ja Jouni kertovat auttaessaan kahta pellavapäätä leikkijunan kokoamisessa.
 
Paula jäi työstä virkavapaalle, kun nuorimmat pojat tulivat taloon. Hän suunnittelee jatkavansa työuraa vajaan vuoden päästä. Sijaisperheessä eletään aivan tavallista arkea: leikitään, nahistellaan, riidellään ja sovitaan. Perheen kaikki lapset ovat samanarvoisia.

Myllylät ovat liikunnallisia, ja perheen harrastukset liittyvätkin lähinnä ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen. Maaseudulla kaikkeen tähän on hyvät mahdollisuudet. Pihamaata, niittyä ja metsää on talon ympärillä, ja näin talvisaikaan lapsilla ja koko perheellä riittää puuhaa kelkkaillessa ja vaikkapa lumiukkoja rakentaessa.
 
Teksti ja kuvat: Leena Niskakangas
Julkaistu Päivämiehessä 9.1.2019
 

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi