Perjantai 19.7.2019
"
Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan, ettei viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. Ps. 13:4-5

Hämeenlinnan vanha rauhanyhdistys sai purkuluvan

Uutiset 12.7.2019 06:46 | Päivämies-verkkolehti


Visakankaan taloksi kutsuttu rakennus toimi Hämeenlinnan Rauhanyhdistyksen kokoontumispaikkana vuosina 1980–2012.
Vanhoillislestadiolaisuus levisi Hämeeseen 1940-luvulla Pohjanmaalta. Nykyinen Hämeenlinnan Rauhanyhdistys ry perustettiin tammikuussa 1964.

Alkuaikoina rauhanyhdistyksen seuroja pidettiin Hämeenlinnan keskustassa Rauhankadulla, keskusseurakuntatalon pienessä takahuoneessa, myöhemmin voimistelusalissa väkimäärän kasvaessa.

– Siellä meillä oli vakiovuoro sunnuntai-iltaisin, muistelee syntyperäinen hämeenlinnalainen Kalevi Willström.

Vähitellen tuli ajatus omasta toimitalosta, ”päästä omilleen" ja Hämeenlinnan rauhanyhdistyksen väki osti Visakankaan toimitalon Hämeenlinnan-Vanaja seurakuntayhtymältä vuonna 1980.

– Alkuperäinen suunnitelma oli ostaa myynnissä oleva pappila Myllymäen kaupunginosasta. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Visakankaalla olevaa seurakuntataloa tarjottiin ostettavaksi, kertoo Willström. 

Talo ostettiin huhtikuussa, ja avajaisseuroja pidettiin marraskuussa.

Monialaista toimintaa

Visakankaan talo on rakennettu vuonna 1942. Sen on suunnitellut arvostettu arkkitehti Martti Välikangas, joka on tunnettu muun muassa Puu-Käpylän luojana. Rakennus edustaa sota-ajan julkista rakentamista, ja sen julkisivulla nähtiin olevan rakennusperintöarvoa.

Rakennusta oli laajennettu ja uudistettu vuonna 1994. Ennen rauhanyhdistykseksi ostoa rakennus toimi seurakunnan kerhotilana. Viimeisimpänä siellä toimi seurakunnan autokerho. Lattian täytti sähköautorata.

Vanhalla toimitalolla kävijöillä on monenlaisia mukavia ja lämpimiä muistoja seurapaikasta. Seuroissa kävi vähän ihmisiä, ja kaikki tunsivat toisensa hyvin. Visakankaan talo sijaitsee myös todella luonnonkauniilla paikalla aivan Kahtiolammen tuntumassa.

Erikoisuutena tontin perällä nökötti myös hirsinen pihasauna. Ry:n aikana saunaa käytettiin esimerkiksi talkoiden jälkeen virkistäytymiseen.

Eräs muisto vanhasta ry:stä liittyy lämmitykseen. Silloin toimitilaa lämmitettiin vielä pönttöuuneilla. Willström muistelee:

– Usein uunit laitettiin lämpiämään hämäläisittäin liian myöhään, ja seuroja pidettiin vielä kylmässä salissa. Seurasali lämpeni sitten seuraavaksi päiväksi ja silloin oltiin jo muualla.

Visakankaalla toiminta oli myös ajoittain monialatoimintaa seurojen ohessa. Kun Hämeenlinnaan muutti uusia uskovaisia, he saivat käyttää toimitilaa väliaikaisesti kotinaan, kunnes saivat omat asumisjärjestelynsä kuntoon.

– Keittiö oli yhteinen, ja siinä sai puolin ja toisin joustaa perhe ja seurojen keittiövuorolaiset käyttäessään yhteistä keittiötä. Lisäksi iltaisin yksin ollessaan ry:llä hämärä seurasali ja massiiviset urut näyttivät jännittäviltä, muistelee eräs ry:llä asunut.

Etsinnässä purkuporukka

Visakankaan toimitalo kävi jäsenmäärän kasvaessa ahtaaksi. Talon rakenteista löytyi myös homevaurioita. Oli aika etsiä uusi tontti ja rakentaa isompi ja toimivampi toimitalo. Uuden toimitalon avajaisia vietettiin vuonna 2012. 

Vanha Visakankaan tontti jäi odottamaan uusia tuulia. Tontti kaavoitettiin uusiksi ja jaettiin pientalotonteiksi. Silloin vanha ja homevaurioinen toimitila haluttiin purettavaksi. Museovirasto harkitsi talon kohtaloa pitkään ja myöntyi harkinnan jälkeen puoltamaan purkamispäätöstä. Tämän lausunnon saattelemana kaupungin rakennusvalvonta teki kesäkuussa päätöksen, että rakennus voidaan purkaa. Nyt on etsinnässä sopiva purkuporukka rakennukselle.

Vielä hetken nököttää vanha Visakankaan toimitalo paikoillaan ja siirtyy sitten historian havinaan. Hämeenlinnalaiset ovat kiitollisia Visakankaan ajanjaksosta monien siihen liittyvien muistojen ja tarinoiden eläessä mielissä.

Teksti: Anne Raulamo
Kuva: Ismo Kiviniemi

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi