Maanantai 23.9.2019
"
Hyvä on kiittää Herraa, laulaa ylistystä sinun nimellesi, Korkein. Ps. 92:2

​Väitös: Kielteinen julkisuus ollut tyypillistä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle 60-luvulta lähtien

Uutiset 5.8.2014 15:04 | päivitetty 11.12.2018 13:16 | Hanna Kallunki


Oulun yliopistossa pidettiin eilen väitöstilaisuus, jonka aiheena oli vanhoillislestadiolaisden herätysliikkeen julkisuuskuva 1960–80-luvuilla. Tarkastettavana oli historian alaan kuuluva filosofian maisteri Jani Alatalon väitöstutkimus aiheesta ”Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat. Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva Suomessa 1961–1985”.
Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva ja suomalaisten käsitys liikkeestä on keskimääräistä kielteisempi. Väitöstutkimuksen mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvaan on keskeisesti vaikuttanut liikkeen torjuva suhtautuminen 1960–1970-luvun modernisaation ilmiöihin, kuten televisioon, perhesuunnitteluun tai sukupuoliroolien muutokseen. 

Median muutoksella vaikutusta

Herätysliikkeen julkisuuskuvaan vaikutti myös median muuttuminen. Sensaatiolehdet ja televisio tulivat yhä vahvemmin mukaan joukkoviestinnän kentälle. Kohuotsikoiden etsiminen ja toisaalta liikkeen oma asennoituminen vahvistivat kielteistä julkisuutta.

– Julkisuuskuvaa voi pitää kielteisenä ja siinä mielessä vääristyneenä, että siinä nimenomaan nostettiin ne kielteiset asiat esille ja se liikkeen myönteinen puoli, jota myös oli, niin se jäi sitten paljon vähäisemmälle huomiolle. Siinä toki lestadiolaisilla itselläkin oli osasyy, koska hyvin nihkeästi osallistuivat julkiseen keskusteluun ja tiedottamiseen, Alatalo kertoo Yle Uutisille.

Avoimempaa tiedottamista

Tutkimuksen mukaan liikkeen julkinen käsittely ei kuitenkaan ollut vain kielteistä tai liikettä kritisoivaa. Esimerkiksi suviseurauutisointi oli pääosin liikkeen kannalta myönteistä. Kokonaisuudessaan julkisuuskuva painottui liikettä ja sen toimintaa sekä erityisesti liikkeen keskushenkilöitä kritisoiviin teemoihin.

Vanhoillislestadiolaiset ja etenkin liikkeen keskusjärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) muuttivat tiedottamistaan aikaisempaa avoimemmaksi 1980-luvun alussa, todetaan tutkimuksessa. Sitä ennen liikkeen edustajat harvemmin osallistuivat liikettä käsittelevään julkiseen keskusteluun.

– Liikkeen saama negatiivinen huomio oli jo niin suurta, että sitä ei voitu jatkaa, ja siinä mielessä voi sanoa, että julkisuuskuvalla on merkitystä asioihin, elikkä se liikkeen negatiivinen kielteinen julkisuuskuva ajoi myös lestadiolaiset muuttamaan tätä tiedotuspolitiikkaansa, Alatalo kertoo.

Nykyinen julkisuuskuva

Vuosikymmenten takaiset tapahtumat vaikuttavat tutkijan mukaan edelleenkin. 

– Tällaisen hypoteesin jättäisin tulevien tutkimusten varaan, että nykyinen liikkeen julkisuuskuva edelleen rakentuu sen varaan mitä 60-, 70- ja 80-luvuilla rakennettiin, Alatalo sanoo Yle Uutisille.

Lisää aiheesta:

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi