Torstai 20.6.2019
"
Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala, ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Dan. 3:52 (apokr.)

​Väitös: Kielteinen julkisuus ollut tyypillistä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle 60-luvulta lähtien

Uutiset 5.8.2014 15:04 | päivitetty 11.12.2018 13:16 | Hanna Kallunki


Oulun yliopistossa pidettiin eilen väitöstilaisuus, jonka aiheena oli vanhoillislestadiolaisden herätysliikkeen julkisuuskuva 1960–80-luvuilla. Tarkastettavana oli historian alaan kuuluva filosofian maisteri Jani Alatalon väitöstutkimus aiheesta ”Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat. Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva Suomessa 1961–1985”.
Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva ja suomalaisten käsitys liikkeestä on keskimääräistä kielteisempi. Väitöstutkimuksen mukaan vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvaan on keskeisesti vaikuttanut liikkeen torjuva suhtautuminen 1960–1970-luvun modernisaation ilmiöihin, kuten televisioon, perhesuunnitteluun tai sukupuoliroolien muutokseen. 

Median muutoksella vaikutusta

Herätysliikkeen julkisuuskuvaan vaikutti myös median muuttuminen. Sensaatiolehdet ja televisio tulivat yhä vahvemmin mukaan joukkoviestinnän kentälle. Kohuotsikoiden etsiminen ja toisaalta liikkeen oma asennoituminen vahvistivat kielteistä julkisuutta.

– Julkisuuskuvaa voi pitää kielteisenä ja siinä mielessä vääristyneenä, että siinä nimenomaan nostettiin ne kielteiset asiat esille ja se liikkeen myönteinen puoli, jota myös oli, niin se jäi sitten paljon vähäisemmälle huomiolle. Siinä toki lestadiolaisilla itselläkin oli osasyy, koska hyvin nihkeästi osallistuivat julkiseen keskusteluun ja tiedottamiseen, Alatalo kertoo Yle Uutisille.

Avoimempaa tiedottamista

Tutkimuksen mukaan liikkeen julkinen käsittely ei kuitenkaan ollut vain kielteistä tai liikettä kritisoivaa. Esimerkiksi suviseurauutisointi oli pääosin liikkeen kannalta myönteistä. Kokonaisuudessaan julkisuuskuva painottui liikettä ja sen toimintaa sekä erityisesti liikkeen keskushenkilöitä kritisoiviin teemoihin.

Vanhoillislestadiolaiset ja etenkin liikkeen keskusjärjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) muuttivat tiedottamistaan aikaisempaa avoimemmaksi 1980-luvun alussa, todetaan tutkimuksessa. Sitä ennen liikkeen edustajat harvemmin osallistuivat liikettä käsittelevään julkiseen keskusteluun.

– Liikkeen saama negatiivinen huomio oli jo niin suurta, että sitä ei voitu jatkaa, ja siinä mielessä voi sanoa, että julkisuuskuvalla on merkitystä asioihin, elikkä se liikkeen negatiivinen kielteinen julkisuuskuva ajoi myös lestadiolaiset muuttamaan tätä tiedotuspolitiikkaansa, Alatalo kertoo.

Nykyinen julkisuuskuva

Vuosikymmenten takaiset tapahtumat vaikuttavat tutkijan mukaan edelleenkin. 

– Tällaisen hypoteesin jättäisin tulevien tutkimusten varaan, että nykyinen liikkeen julkisuuskuva edelleen rakentuu sen varaan mitä 60-, 70- ja 80-luvuilla rakennettiin, Alatalo sanoo Yle Uutisille.

Lisää aiheesta:

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi