Helmikuussa kaikissa rauhanyhdistyksissä kokoonnutaan vuosikokouksiin, joissa luodaan katsaus menneeseen vuoteen ja suunnitellaan tulevaa toimintaa.
 
Vuosikokous perustuu rauhanyhdistysten sääntöihin ja yhdistystoiminnan lakisääteisiin velvoitteisiin. Puhe- ja äänivaltaa saavat kokouksessa käyttää kaikki yhdistyksen jäsenet.
 
Vaikuttamisen paikka
 
SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Viljo Juntunen rohkaisee rauhanyhdistysten jäseniä osallistumaan vuosikokouksiin.
 
– Vuosikokouksiin osallistuu yleensä aika vähän väkeä. Ilmeisesti ajatellaan, että se ei ole tärkeää ja luotetaan, että kaikki toimii hyvin. Se on kuitenkin yhdistyksen merkittävä kokous, jossa voi vaikuttaa toimintaan. Kokouksessa on mahdollisuus keskustella toiminnasta ja tuoda esille ajatuksia ja näkökulmia. Näin voidaan kehittää toimintaa.
 
Myös Vantaan rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Hentilä pitää vuosikokousta tärkeänä tilaisuutena.
 
– Monet saattavat ajatella, että vuosikokous on vain "välttämätön muodollisuus". Kokouksessa käsitellään kuitenkin oman kotisiionin toimintaa; luodaan katsaus menneeseen, mutta ennen kaikkea suunnitellaan tulevaisuutta. Vantaalla vuosikokoukset ovat olleet varsin lepposia ja mukavia hetkiä miettiä ja suunnitella tulevaa.
 
Hentilä toivoisi nuorta väkeä mukaan vuosikokouksiin.
 
– Erityisesti nuorten aikuisten osallistuminen olisi hieno juttu. He kantavat tulevaisuudessa vastuuta yhdistyksen asioista.
 
Mitä vuosikokouksessa käsitellään?
 
Vuosikokouksessa käsitellään edellisvuoden vuosikertomus ja tilinpäätös sekä kuluvan vuoden talousarvio ja toimintasuunnitelma. Siellä voidaan käsitellä myös muita yhdistyksessä ajankohtaisia asioita.

Henkilövalintojakin tehdään: valitaan rauhanyhdistyksen johtokuntaan jäsenet erovuoroisten tilalle ja edustajat SRK:n kokouksiin, vuosikokoukseen ja puhujien ja seurakuntavanhinten kokoukseen.

Edustajat SRK:n kokouksiin
 
Nämä SRK:n kokoukset järjestetään kesällä suviseurojen yhteydessä.
 
– Rauhanyhdistysten edustajat, jotka on valittu SRK:n vuosikokoukseen, eivät edusta itseään vaan rauhanyhdistystään, koska SRK:ssa ei ole henkilöjäseniä vaan jäsenyhdistyksiä, Juntunen muistuttaa.
 
Myös SRK:n vuosikokouksessa tehdään henkilövalintoja: siellä valitaan uudet jäsenet SRK:n johtokuntaan erovuoroisten tilalle.
 
Juntusen mukaan SRK:n johtokuntaan on pyritty saamaan edustajia mahdollisimman tasapuolisesti eri puolilta Suomea. Juntunen kertoo, että käytäntönä on ollut, että kun johtokunnan jäsen on erovuorossa, hänen alueellaan keskustellaan etukäteen hänen paikkansa täyttämisestä. Keskustelua on voitu käydä rauhanyhdistysten lisäksi esimerkiksi lähetystoimikunnissa.
 
– SRK:n johtokunnan jäsenten valinta on rauhanyhdistysten edustajien tehtävä, Juntunen toteaa.