Keskiviikko 23.1.2019
"
Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Room. 12:12

Professori Talonen: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksenkin tulee huomioida uskonnon olemus

Uutiset 19.2.2015 06:20 | Hanna Kallunki
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen kertoo, että lestadiolaiseen liikkeeseen kohdistuvaa teologista ja kirkkohistoriallista tutkimusta on tehty perinteisesti teologisissa tiedekunnissa. Talosen mukaan Lapin yliopisto on tässä tutkimusperinteessä tuoreempi tulokas.
Oulun yliopistossa on tutkittu liikettä historiantutkimuksen ja Tromssan yliopistossa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.

Talonen onnittelee Lapin yliopiston tutkijoita merkittävästä taloudellisesta tuesta, jonka Lestadiolaisuuden yhteiskunnalliset verkostot -tutkimushanke on saanut apurahan myötä.

– Siellä on juuri politiikantutkimuksessa pohjoisen herätysliikettä viime vuosina selvitetty. Joskus tulevaisuudessa olisi hyvä tutkimushistorian näkökulmasta selvittää, miksi juuri Lappi on saanut 2010-luvulla merkittävän rahoituspanoksen alan tutkimukseen. Mitä "verkkoja" tässä suhteessa voi löytää? hän pohtii.
 
Uskonnolliset lähtökohdat
 
Talonen korostaa olevansa herätysliiketutkijana ensi sijassa historian tutkija ja teologi, joka on selvittänyt esimerkiksi lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallista profiilia. Hän näkee herätysliikkeet ensi sijassa uskonnollisina liikkeinä, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
 
– Sosiologisen ja yhteiskuntatieteellisen herätysliiketutkimuksenkin täytyisi myös ottaa huomioon uskonnon olemuksesta, myös dogmatiikasta ja yksilöetiikasta nousevat selitysmallit. Kun ajattelen lestadiolaisuuden yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta, on muistettava liikkeen ensisijaiset uskonnolliset lähtökohdat. Kahden regimentin oppi ja esimerkiksi perinteinen luterilainen ajatus kristityn maallisesta kutsumuksesta antavat vastauksia moniin tutkimuskysymyksiin.
 
Talosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkia herätysliikkeitä – körttiläisyyttä lukuunottamatta – pidetään nykyisin enemmän tai vähemmän ongelmina kirkolle.
 
– Lestadiolaisuuden osalta kirkossa ja yhteiskunnassa esiintyvät ennakkoluulot eivät toki ole mitenkään uusia. Kuvaavaa on, että vasta suurlakon (1905) jälkeen Kuopion (Oulun) hiippakunnassa alkoi yhä enemmän saada jalansijaa kuva pohjoisen kristillisyydestä kirkon sisäisenä herätysliikkeenä. Kuva lahkosta alkoi väistyä.
 
Tutkijan tärkeitä periaatteita
 
Talonen arvioi, että 2000-luvulla ennakkoasenteet lestadiolaisuutta kohtaan ovat ainakin eteläisemmässä Suomessa pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet. Voiko Lapin yliopiston tutkimus purkaa eli kumota näitä ennakkoasenteita? Tämänhän kerrotaan olevan yksi tutkimuksen tavoite. Talonen vastaa tämän olevan mahdollista:
 
– Jos yksittäinen tutkija tekee työnsä ammattitaitoisesti ja muistaa roolinsa nimenomaan tutkijana, hän toteaa.
 
Talonen toteaa, että yksityisen ihmisen tai ihmisryhmän tietoinen leimaaminen ei kuulu ammattitaitoisen tutkijan työkalupakkiin.
 
– Ongelmia tulee helposti, jos tutkija ei pääse irti oman subjektiivisen maailmansa missioista. On myös harkittava huolella sitä, mikä teoreettinen viitekehys sopii kuhunkin tutkimukseen. Tutkimuskohteen ihmisten kunnioittaminen ja kansalaisten yhdenvertaisuus ovat tärkeät periaatteet meille kaikille akateemisille tutkijoille, hän sanoo.


Kuva: Helsingin yliopisto, ID. Kuvaaja: Veikko Somerpuro.

Lisää aiheesta:

Taina Pyysaari
Kuvittanut Liisa Seppänen

Pinja ja Paulus

Pinja ja Paulus ovat kaksoset, ja Iisa on heidän hyvä ystävänsä. Siionin keväästä tutut kaverukset keksivät monenlaista puuhaa sisällä ja ulkona. Kuvakirja on mukavaa luettavaa ja katseltavaa niin alle kouluikäisille lapsille kuin pikkukoululaisillekin.

18 €

Toim. Anna Karjula

Elämänpolulla 18 – Usko ja mieli

Usko ja mieli avaa mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä uskon näkökulmasta. Tekstit etsivät vaikeastakin tilanteesta tietä eteenpäin. Joskus paranemisen siemen on kylvetty pieneen hetkeen. Joskus sairauden kanssa on vain opeteltava elämään.

18 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi