Perjantai 23.8.2019
"
Katso puoleeni, anna armosi - se on niiden oikeus, joille nimesi on rakas. Ps. 119:132

Professori Talonen: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksenkin tulee huomioida uskonnon olemus

Uutiset 19.2.2015 06:20 | Hanna Kallunki
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen kertoo, että lestadiolaiseen liikkeeseen kohdistuvaa teologista ja kirkkohistoriallista tutkimusta on tehty perinteisesti teologisissa tiedekunnissa. Talosen mukaan Lapin yliopisto on tässä tutkimusperinteessä tuoreempi tulokas.
Oulun yliopistossa on tutkittu liikettä historiantutkimuksen ja Tromssan yliopistossa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.

Talonen onnittelee Lapin yliopiston tutkijoita merkittävästä taloudellisesta tuesta, jonka Lestadiolaisuuden yhteiskunnalliset verkostot -tutkimushanke on saanut apurahan myötä.

– Siellä on juuri politiikantutkimuksessa pohjoisen herätysliikettä viime vuosina selvitetty. Joskus tulevaisuudessa olisi hyvä tutkimushistorian näkökulmasta selvittää, miksi juuri Lappi on saanut 2010-luvulla merkittävän rahoituspanoksen alan tutkimukseen. Mitä "verkkoja" tässä suhteessa voi löytää? hän pohtii.
 
Uskonnolliset lähtökohdat
 
Talonen korostaa olevansa herätysliiketutkijana ensi sijassa historian tutkija ja teologi, joka on selvittänyt esimerkiksi lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallista profiilia. Hän näkee herätysliikkeet ensi sijassa uskonnollisina liikkeinä, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
 
– Sosiologisen ja yhteiskuntatieteellisen herätysliiketutkimuksenkin täytyisi myös ottaa huomioon uskonnon olemuksesta, myös dogmatiikasta ja yksilöetiikasta nousevat selitysmallit. Kun ajattelen lestadiolaisuuden yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta, on muistettava liikkeen ensisijaiset uskonnolliset lähtökohdat. Kahden regimentin oppi ja esimerkiksi perinteinen luterilainen ajatus kristityn maallisesta kutsumuksesta antavat vastauksia moniin tutkimuskysymyksiin.
 
Talosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkia herätysliikkeitä – körttiläisyyttä lukuunottamatta – pidetään nykyisin enemmän tai vähemmän ongelmina kirkolle.
 
– Lestadiolaisuuden osalta kirkossa ja yhteiskunnassa esiintyvät ennakkoluulot eivät toki ole mitenkään uusia. Kuvaavaa on, että vasta suurlakon (1905) jälkeen Kuopion (Oulun) hiippakunnassa alkoi yhä enemmän saada jalansijaa kuva pohjoisen kristillisyydestä kirkon sisäisenä herätysliikkeenä. Kuva lahkosta alkoi väistyä.
 
Tutkijan tärkeitä periaatteita
 
Talonen arvioi, että 2000-luvulla ennakkoasenteet lestadiolaisuutta kohtaan ovat ainakin eteläisemmässä Suomessa pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet. Voiko Lapin yliopiston tutkimus purkaa eli kumota näitä ennakkoasenteita? Tämänhän kerrotaan olevan yksi tutkimuksen tavoite. Talonen vastaa tämän olevan mahdollista:
 
– Jos yksittäinen tutkija tekee työnsä ammattitaitoisesti ja muistaa roolinsa nimenomaan tutkijana, hän toteaa.
 
Talonen toteaa, että yksityisen ihmisen tai ihmisryhmän tietoinen leimaaminen ei kuulu ammattitaitoisen tutkijan työkalupakkiin.
 
– Ongelmia tulee helposti, jos tutkija ei pääse irti oman subjektiivisen maailmansa missioista. On myös harkittava huolella sitä, mikä teoreettinen viitekehys sopii kuhunkin tutkimukseen. Tutkimuskohteen ihmisten kunnioittaminen ja kansalaisten yhdenvertaisuus ovat tärkeät periaatteet meille kaikille akateemisille tutkijoille, hän sanoo.


Kuva: Helsingin yliopisto, ID. Kuvaaja: Veikko Somerpuro.

Lisää aiheesta:

Harri Vähäjylkkä
Piirrokset Anna Ratilainen

Tahdon

Tahdon-kirjassa opetellaan askel kerrallaan vanhemmuutta, ratkotaan kommunikointiongelmia puolisoiden välillä ja kohdataan yhdessä, mitä vastaan tulee: menetyksiä, rakkautta, väsymystä, syntymän ihmettä ja erilaisia näkemyksiä uskovaisena elämisestä.

18 €

Elina Sneck
Kuv. Sirkku Saukonoja

Keltakultakulleroinen

Elina Sneckin hellänhauskoissa vauvarunoissa eletään mukana vauva-arjessa – vauva syö roskia, mönkii, tonkii, luuttuaa lattiat ja nuohoaa takan. Väliin se jokeltaa ihanasti ja nukkuu sinisiipien unia. Hyväntuuliset runot pysäyttävät rakkauden ihmeen äärelle.

18 €

Virsiä Suomenlinnassa, CD-133

Äänitteellä on kesästä, Suomen luonnosta ja isänmaasta kertovia virsiä yhteislauluna. Laulujen kautta välittyy laulamisen ilo, rohkaiseva ja turvallinen sanoma sekä syvä kiitollisuus Jumalan luomistyötä kohtaan. 

22 €

Toim. Sanna Isopahkala

Pysytään kuulolla

Kirjassa kokemuksiaan avaavat sekä seuraradion kuuntelijat että tekijät. Kirjaan on myös koottu SRK:n radiotyön historiaa ja merkkipaaluja.

20 €

Toim. Anna Illikainen, Olli Lohi ja Päivi Martikainen

Vaellanko valossa? Ajankohtaista 2019

Yhteiskunnan moniarvoisuus tulee ihmistä usein vastaan arkielämässä. Vuosikirja 2019 avaa näkökulmia uskovaisena elämiseen tässä ajassa. Kirjoittajat pohtivat, miten kristilliset arvot näkyvät kodissa ja työelämässä ja miten toimia rakentavasti yhteiskunnassa erilaisten aatteiden ja virtausten keskellä. Kirjoituksissa käsitellään myös ihmisen vastuuta luonnosta, toisten kohtaamista ja oman paikan löytämistä.

23 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi