Tiistai 23.4.2019
"
Me julistamme teille ilosanoman: Minkä Jumala lupasi meidän isillemme, sen hän on täyttänyt meille, heidän lapsilleen. Hän on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Ap. t. 13:32-33

Professori Talonen: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksenkin tulee huomioida uskonnon olemus

Uutiset 19.2.2015 06:20 | Hanna Kallunki
Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen kertoo, että lestadiolaiseen liikkeeseen kohdistuvaa teologista ja kirkkohistoriallista tutkimusta on tehty perinteisesti teologisissa tiedekunnissa. Talosen mukaan Lapin yliopisto on tässä tutkimusperinteessä tuoreempi tulokas.
Oulun yliopistossa on tutkittu liikettä historiantutkimuksen ja Tromssan yliopistossa yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.

Talonen onnittelee Lapin yliopiston tutkijoita merkittävästä taloudellisesta tuesta, jonka Lestadiolaisuuden yhteiskunnalliset verkostot -tutkimushanke on saanut apurahan myötä.

– Siellä on juuri politiikantutkimuksessa pohjoisen herätysliikettä viime vuosina selvitetty. Joskus tulevaisuudessa olisi hyvä tutkimushistorian näkökulmasta selvittää, miksi juuri Lappi on saanut 2010-luvulla merkittävän rahoituspanoksen alan tutkimukseen. Mitä "verkkoja" tässä suhteessa voi löytää? hän pohtii.
 
Uskonnolliset lähtökohdat
 
Talonen korostaa olevansa herätysliiketutkijana ensi sijassa historian tutkija ja teologi, joka on selvittänyt esimerkiksi lestadiolaisuuden poliittis-yhteiskunnallista profiilia. Hän näkee herätysliikkeet ensi sijassa uskonnollisina liikkeinä, jotka ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
 
– Sosiologisen ja yhteiskuntatieteellisen herätysliiketutkimuksenkin täytyisi myös ottaa huomioon uskonnon olemuksesta, myös dogmatiikasta ja yksilöetiikasta nousevat selitysmallit. Kun ajattelen lestadiolaisuuden yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimusta, on muistettava liikkeen ensisijaiset uskonnolliset lähtökohdat. Kahden regimentin oppi ja esimerkiksi perinteinen luterilainen ajatus kristityn maallisesta kutsumuksesta antavat vastauksia moniin tutkimuskysymyksiin.
 
Talosen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkia herätysliikkeitä – körttiläisyyttä lukuunottamatta – pidetään nykyisin enemmän tai vähemmän ongelmina kirkolle.
 
– Lestadiolaisuuden osalta kirkossa ja yhteiskunnassa esiintyvät ennakkoluulot eivät toki ole mitenkään uusia. Kuvaavaa on, että vasta suurlakon (1905) jälkeen Kuopion (Oulun) hiippakunnassa alkoi yhä enemmän saada jalansijaa kuva pohjoisen kristillisyydestä kirkon sisäisenä herätysliikkeenä. Kuva lahkosta alkoi väistyä.
 
Tutkijan tärkeitä periaatteita
 
Talonen arvioi, että 2000-luvulla ennakkoasenteet lestadiolaisuutta kohtaan ovat ainakin eteläisemmässä Suomessa pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet. Voiko Lapin yliopiston tutkimus purkaa eli kumota näitä ennakkoasenteita? Tämänhän kerrotaan olevan yksi tutkimuksen tavoite. Talonen vastaa tämän olevan mahdollista:
 
– Jos yksittäinen tutkija tekee työnsä ammattitaitoisesti ja muistaa roolinsa nimenomaan tutkijana, hän toteaa.
 
Talonen toteaa, että yksityisen ihmisen tai ihmisryhmän tietoinen leimaaminen ei kuulu ammattitaitoisen tutkijan työkalupakkiin.
 
– Ongelmia tulee helposti, jos tutkija ei pääse irti oman subjektiivisen maailmansa missioista. On myös harkittava huolella sitä, mikä teoreettinen viitekehys sopii kuhunkin tutkimukseen. Tutkimuskohteen ihmisten kunnioittaminen ja kansalaisten yhdenvertaisuus ovat tärkeät periaatteet meille kaikille akateemisille tutkijoille, hän sanoo.


Kuva: Helsingin yliopisto, ID. Kuvaaja: Veikko Somerpuro.

Lisää aiheesta:

Tapio Holma

Ettekö ole lukeneet? Sytykkeitä Raamatun tutkimiseen

Kirja nostaa esiin raamatunkohtia, joiden henkilökuvat tai tapahtumat antavat ajattelemisen aihetta. Monet henkilöistä ovat Raamatun suurten kertomusten sivuhahmoja, tavallisia ihmisiä, joiden kohdalle Jeesus pysähtyi, tai jotka Jumala valitsi työvälineikseen.
Pääosa kirjoituksista on julkaistu aiemmin Päivämiehen Kapsäkki-liitteessä.

19 €

Kiiruhda katsomaan – Pääsiäinen sävelin

Pääsiäisajan virsiä, Siionin lauluja ja muuta pääsiäismusiikkia sisältävä äänite on jatkoa Joulu sävelin -äänitteen aloittamalle soitinmusiikin sarjalle. Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa käsittelevä osuus vie kuulijan keskelle Golgataa ja kristikunnan suurta surua. Äänitteen loppupuolella surumielisyys väistyy ja kuoleman voiton sanoma tuo lohtua ja iloa.

24 €

Toimittanut Hanna Kallunki

Hyvä että kerroit

Blogitekstejä elämästä, uskosta ja toivosta

Teksteissä avautuu ikkunoita Päivämiehen blogikirjoittajien arkeen ja ajatuksiin. Kirjoituksissa pohditaan niin keskeneräisyyttä ja katoavaisuutta kuin harrastuksen olemusta ja kasvatuksen haasteita. Kipu ja kaipaus, ilo ja toivo, elämän ihmettely saavat muotonsa sanoissa.

Hanna Aho
Kuvittanut Silja-Maria Wihersaari

Minne Taivaan Isä meni?

Kertomus lapsenuskosta ja ihmeellisestä varjeluksesta maailmassa, jossa ei uskota Jumalaan. Mukana on CD-äänikirja.

22 €

Toimittanut Olli Lohi

Avaa suusi, pääskysen poika

Lapin luonto oli Laestadiuksen ”yrttitarhaa”. Siellä hän viihtyi, ja siellä hän tunsi olevansa kotonaan. Hänestä kehittyi yksi aikansa parhaista Lapin kasviston tuntijoista. Laestadius maalasi saarnoissaan Lapin maisemaa ainutlaatuisella tavalla. Hän riisui teologialta kaavun ja asetti sen kasvotusten arkitodellisuuden kanssa.

20 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi