Lauantai 17.11.2018
"
"He eivät enää voi kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia. He ovat Jumalan lapsia, ylösnousemuksesta osallisia." Luuk. 20:36

Tutkimus lestadiolaisuuden verkostoista – tavoitteena purkaa ennakkoluuloja

Uutiset 19.2.2015 06:18 | Hanna Kallunki
Viime vuonna Emil Aaltosen säätiö myönsi 210 000 euron projektiapurahan Lapin yliopiston tutkimusryhmälle, joka alkaa tutkia lestadiolaisuuden yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia verkostoja. Tutkimusryhmän johtaja YTT Tapio Nykänen katsoo, että myös uskonnollisesti perusteltuja valtarakenteita on voitava arvioida kriittisesti.
Lestadiolaisuuden yhteiskunnalliset verkostot -tutkimushanke toteutetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa vuosina 2015–2018.
 
Lapin yliopiston verkkosivuilla kerrotaan, että hankkeessa selvitetään, missä lestadiolaisten verkostot vaikuttavat ja mikä merkitys niillä on herätysliikkeen lisäksi yhteiskunnan ja valtion näkökulmasta. Projektin osahankkeissa tutkitaan muun muassa lestadiolaista liike-elämää, talkootyötä ja lestadiolaisten naisten muodostamien verkostojen yhteiskunnallista merkitystä.
 
Millaista lähdeaineistoa tutkijat käyttävät? Nykänen kertoo, että voi vastata kysymykseen vain omalta osaltaan.
 
– Tarkoitukseni on haastatella henkilöitä, joilla on omakohtaista tietoa kunnallispolitiikan ja vanhoillislestadiolaisuuden rajapinnoista. En kuitenkaan halua yksilöidä heitä edes ryhmänä liian tarkasti tässä vaiheessa, jotteivät haastateltavien anonymiteetti ja tutkimuksen edellytykset vaarantuisi, Nykänen sanoo.
 
Tarkoituksena purkaa ennakkoluuloja
 
”Tutkimuksen tavoitteena on sekä syventää ymmärrystä Suomen suurimman herätysliikkeen yhteiskunnallisesta merkityksestä että purkaa liikkeeseen liittyviä ennakkoluuloja”, kerrotaan Lapin yliopiston verkkosivuilla.
 
Nykäsen mukaan lestadiolaisuuteen on liitetty monia stereotypioita.
 
– Monessa tapauksessa lestadiolaiset ovat saaneet antaa julkiset kasvot yhteiskunnalliselle taantumukselle, naisen alistetulle asemalle, henkiselle väkivallalle ja oletetuille hyvä veli-verkostoille, joiden ajatellaan vaikuttavan esimerkiksi lestadiolaisalueiden kunnallispolitiikassa ja yrityselämässä, hän sanoo.
 
Tutkimushankkeen tarkoituksena on piirtää näitä stereotypioita vivahteikkaampaa kuvaa lestadiolaisten yhteiskunnallisten verkostojen tosiasiallisesta roolista, Nykänen kertoo.
 
– Tarkoituksemme ei ole sen paremmin vähätellä kuin liioitella verkostojen merkitystä vaan luoda tasapuolisuuteen ja todenmukaisuuteen pyrkivää kuvaa lestadiolaisuuden taloudellisesta ja poliittisesta roolista suomalaisessa yhteiskunnassa, Nykänen sanoo.
 
Eettisiä näkökulmia
 
Hankkeessa on kyse yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta, joka kohdistuu uskonnolliseen yhteisöön. Nykäsen mukaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen liittyy aina eettisiä ulottuvuuksia, kuten tutkimuskohteen kunnioittaminen ja pyrkimys objektiiviseen aineiston käsittelyyn ja keräämiseen.
 
– Lisäksi uskontoja koskeviin tutkimuksiin liittyy monia erityiskysymyksiä, joista yksi tärkeimmistä on keskustelu yksilön ja ryhmän oikeuksien suhteesta. Lähtökohtaisesti jokaisen yksilön uskonnollista vakaumusta ja erilaisia elämäntapoja on kunnioitettava.
 
Yksilöiden vakaumuksen lisäksi myöskään uskonnon yhteisöllisiä ulottuvuuksia ei Nykäsen mukaan tule pilkata tai herjata, koska niillä on aitoa merkitystä yksilöille. Hän kuitenkin katsoo, että uskonnollisesti perusteltuihin ja ongelmallisiksi koettuihin valtarakenteisiin on suhtauduttava analyyttisesti ja kriittisesti niin kuin muihinkin yhteiskunnallisiin käytäntöihin; tämä ei merkitse samaa kuin pilkkaaminen.
 
– Usein kyse on hyvistä tavoista ja siitä, miten asiat esitetään, hän sanoo.
 
Tutkimus osa pohjoisen kulttuurin kartoitusta
 
Nykänen näkee tutkimuksen palvelevan pohjoisen kulttuurin historian ja nykypäivän kartoittamista ja ymmärtämistä.
 
– Vanhoillislestadiolaisuus on Suomen suurin herätysliike, joka on vahvasti elinvoimainen ja jolla on huomattavaa vaikutusta paitsi liikkeen jäseniin myös erityisesti Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kulttuuriseen ja hengelliseen ilmapiiriin laajemmin.
 
Hän sanoo tutkimusryhmän ottavan mielellään vastaan palautetta heidän pyrkimyksistään ja tulkinnoistaan.
 
– Omassa tutkimushistoriassani monet kiinnostavimmista oivalluksista ovat syntyneet nimenomaan monissa avoimissa vuoropuheluissa vanhoillislestadiolaisten ihmisten kanssa, Nykänen sanoo.


Kuva: Irma Varrio

Lisää aiheesta:

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka
 

Jaksanko luottaa? Ajankohtaista 2018

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.  

23 €

Toim. Hanna Aho ja Jouni Hintikka

JAKSANKO LUOTTAA? -ÄÄNIKIRJA

Jaksanko luottaa Jumalaan silloinkin, kun kaikki ympärilläni muuttuu ja oma elämä on kriisissä?  
Vuosikirjassa 2018 käsitellään ajankohtaisia asioita uskon ja luottamuksen näkökulmasta.

20 €

Katri Isopahkala ja Heli Säkkinen (toim.)

Siionin Joulu 2018

Siionin Joulu vieraili lampolassa seurailemassa lampaiden elämää. Lehden hartaustekstit kertovat Vapahtajasta, joka toi ihmisille rauhan ja vapauden. Sivuilta löytyy myös hiljaista puhetta joulusta ilman rakasta läheistä. Lisäksi lehti sisältää muun muassa käytännönläheisiä vinkkejä jouluaskareisiin.

7 €

Väinö Havas

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja

Joulusta jouluun – Suomen kotien lukukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1953. Äänikirja on tehty vuonna 1997 julkaistun uudistetun painoksen pohjalta ja sisältää 43 alkuperäisteokseen kuulunutta kertomusta. Havaksen lämminhenkisissä ja kielellisesti rikkaissa kertomuksissa korostuu kodin, uskonnon ja vapaan isänmaan arvo.

20 €

Toim. Annika Hintsala ja Jenni Hintsala

Heidän kanssaan kulje, kertomuksia nuorille

Kirja nuorista elämän murrosvaiheessa. Kertomuksissa käsitellään nuoren näkökulmasta uskoa, uskosta nousevia valintoja, omaa minuutta ja suhdetta toisiin ihmisiin. 

17 €

Mediatilan tähän myy Päivämiehen ilmoitusmyynti.
Ota yhteyttä:
pm.ilmoitukset@srk.fi