Lasten hyväksi työtä tekevät järjestöt eivät hyväksy hallituspuolueiden eduskuntaryhmien esitystä alkoholilaiksi. Järjestöt arvioivat, että esityksen toteutuminen lisäisi alkoholin saatavuutta ja alkoholihaittoja niin perheissä kuin myös lasten ja nuorten keskuudessa. Järjestöt vaativatkin vastuullisuutta uudelta alkoholilailta.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät esittivät keväällä, että kaupoissa voitaisiin myydä enimmillään 5,5 prosenttia alkoholia sisältäviä tuotteita, kun nykyään myynnissä olevien tuotteiden alkoholiprosentti voi olla enintään 4,7. Luultavaa on, että alkoholin kokonaiskulutus kasvaisi, kun juomia olisi helpommin saatavilla ja ne olisivat entistä väkevämpiä.
Lakiesitys toisi ruokakauppaan myös niin sanotut limuviinat, jotka tutkitusti vetoavat nimenomaan nuoriin. On mahdollista, että kauppaan tulisi nykyiseen nähden moninkertainen määrä erilaisia alkoholituotteita, myös erilaisia sorbetteja ja mehujäätä muistuttavia tuotteita.
Alkoholi aiheuttaa merkittäviä haittoja
Alaikäisten juomisessa on tapahtunut viime aikoina hyvää kehitystä, jonka jatkumisen lakiesityksen toteutuminen vaarantaisi.
– Alkoholi ei ole ensisijaisesti elinkeinopoliittinen kysymys. Alkoholi on yksi merkittävimmistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien aiheuttajista lapsiperheissä. Alkoholihaittoja ehkäistään tehokkaimmin ja vaikuttavimmin hintaan, käyttöön ja mainontaan kohdistuvalla sääntelyllä. Kohtuukäyttöä edistävä alkoholipolitiikka vähentää viime kädessä korjaavien toimien tarvetta ja suojaa lapsia alkoholin liikakäytön haittavaikutuksilta, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen.
Sosiaaliset näkökohdat huomioitava
Hallituspuolueiden nimeämän työryhmän esitys alkoholilaiksi poikkeaa merkittävästi ministeri Rehulan alkuperäisestä esityksestä. Kun alun perin tavoiteltiin tasapainoista kokonaisuutta, jossa huomioidaan sekä kansanterveysnäkökulma että ravintoloiden, kaupan ja teollisuuden toiveet, uusi esitys keskittyy alkoholin saatavuuden kasvattamiseen ja kulutuksen valvonnan vähentämiseen.
–On surullista, että elinkeinopoliittiset tavoitteet menevät tässä sosiaalipoliittisten ja kansanterveydellisten tavoitteiden sekä lasten edun edelle. On ennakoitavissa, että näistä päätöksistä tullaan maksamaan kova hinta päihdehaittoina, syrjäytymisriskeinä ja väkivaltana lähisuhteissa, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitosta.
Tällä hetkellä alkoholihaitat aiheuttavat Suomelle 5–6 miljardin euron välilliset ja välittömät kustannukset.
Lasten hyväksi tekevät järjestöt haastavat päättäjät ottamaan kantaa siihen, millaisia perjantai-iltoja ja millaista juomiskulttuuria, perheoloja ja terveyttä he haluavat lapsille ja nuorille. Mukana ovat seuraavat järjestöt: Barnavårdsföreningen i Finland r.f., Ensi- ja turvakotien liitto, Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Music Against Drugs ry, Pelastakaa Lapset ry, Suomen Vanhempainliitto ja Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry.
Kuvituskuva: Annika Myllylahti
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys