Eveliina Saukko
Eveliina Saukko
PÄIVÄMIES
Neljäsosa alle kouluikäisistä suomalaislapsista täyttää samanaikaisesti liikunta-, ruutuaika- ja unisuositukset. Helpoiten täyttyvät liikunta- ja unisuositukset, ruutuaika tuottaa enemmän haasteita. Liikunta- ja unisuositusten täyttyminen on yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärönympärykseen.
Tuore tutkimus sovelsi Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreita suosituksia, jonka mukaan alle kouluikäisillä lapsilla tulee olla päivittäin liikuntaa vähintään kolme tuntia, ruutuaikaa enintään yksi tunti ja unta 10–13 tuntia.
BMC Public Health -lehdessä julkaistut tulokset osoittivat, että 24 prosenttia lapsista täytti kaikki kolme suositusta. Liikuntasuosituksen täytti 85 prosenttia, ruutuaikasuosituksen 36 prosenttia ja unisuosituksen 76 prosenttia lapsista.
Tarve lisätutkimukselle
– Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että ruutuajan yhteydestä alle kouluikäisten lasten terveyteen on toistaiseksi vielä vähän tutkimustietoa, jonka vuoksi ruutuaikasuositus perustuu suhteellisen kevyeen näyttöön. Hienoa oli kuitenkin nähdä, että niin moni lapsista täytti liikunta- ja unisuositukset, tutkija Marja Leppänen sanoo.
– Toisaalta on muistettava, että tämä poikkileikkaustutkimus ei kerro syy-seuraussuhteesta. Alhaisen vastausprosentin (24 prosenttia) sekä osallistujien maantieteellisen rajoittumisen vuoksi otos saattaa myös olla jokseenkin valikoitunut. Koko väestön tasolla suositusten täyttyminen jää todennäköisesti alhaisemmaksi, Leppänen arvioi.
Huomio koko perheeseen
Tutkimusten mukaan käyttäytymismallit alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa. Tutkimusryhmä suosittelee kiinnittämään huomiota koko perheen käyttäytymiseen – erityisesti ruutujen käyttöön, mutta myös riittävän liikunnan ja unen varmistamiseen.
– Löydöksemme korostavat, että painoindeksin ja vyötärönympäryksen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota useaan käyttäytymiseen samanaikaisesti. Optimaalisen ”cocktailin” selvittäminen vaatii vielä kuitenkin lisää tutkimusta, Leppänen tiivistää.
Tutkimuksen teki Folkhälsanin tutkimuskeskus yhteistyössä Helsingin yliopiston kautta. Se käytti DAGIS-aineistoa, jossa oli mukana 778 3–6-vuotiasta lasta Uudeltamaalta ja Etelä-Pohjanmaalta.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys