Hil­ja Elg­bac­ka

Evi­jär­ve­läi­set ko­koon­tui­vat rau­ha­nyh­dis­tyk­sen kirk­ko­py­hään Evi­jär­ven kirk­koon sun­nun­tai­na 20. syys­kuu­ta. Pu­hu­maan oli­vat saa­pu­neet Ee­ro Nuo­li­o­ja ja Rai­mo Hau­ta­mä­ki. Mo­lem­mat pu­hu­jat viit­ta­si­vat pu­heis­saan ny­ky­tek­niik­kaan, joka on an­ta­nut mah­dol­li­suu­den pi­tää yh­teyt­tä toi­siin us­ko­vai­siin myös poik­keus­ti­lan­teen ai­ka­na. Ju­ma­la on näin pi­tä­nyt huol­ta omis­taan tie­do­tus­vä­li­nei­den kaut­ta.

Vain yk­si on tär­keä

Nuo­li­o­jan saar­nan ai­hee­na oli kah­den si­sa­ruk­sen, Mar­tan ja Ma­ri­an, va­lit­sem at eri­lai­set osat (Luuk. 10:38–42). Teks­tis­sä kiin­ni­te­tään huo­mio Ma­ri­an va­lit­se­maan hen­gel­li­seen hy­vään osaan. Ma­ria is­tui Jee­suk­sen jal­ko­jen juu­res­sa kuun­nel­len hä­nen pu­hei­taan, kun taas Mart­ta toi­mit­ti ko­ti­as­ka­rei­ta.

Mart­ta pyy­si Jee­sus­ta sa­no­maan si­sa­rel­leen, et­tä tämä aut­tai­si hän­tä as­ka­reis­saan. Jee­sus kui­ten­kin muis­tut­ti Mart­taa, et­tä vain yk­si asia on tär­keä: “Ma­ria on hy­vän osan va­lin­nut, joka ei pidä hä­nel­tä otet­ta­man pois” (Luuk. 10:42).

Vas­taus­mu­siik­ki­na kir­kos­sa kuul­tiin ai­hee­seen so­pi­va Ju­ma­lan huo­len­pi­dos­ta ker­to­va Sii­o­nin lau­lu Oi, kat­se­le lin­tua ok­sal­la puun. Mä­ki­sen lap­set lau­loi­vat lau­lun ur­ku­par­vel­ta kant­to­ri Kai­sa Kan­gas­tu­van sä­es­tä­mä­nä.

Elä­vä us­ko

Ju­ma­lan val­ta­kun­nan löy­tä­mi­nen oli Hau­ta­mä­en pi­tä­män pu­heen ai­hee­na. Hän luki pu­heen­sa joh­dan­nok­si teks­tin, jos­sa ku­va­taan et­si­jän iloa hä­nen löy­tä­es­sään elä­vän us­kon. Teks­tis­sä ver­ra­taan Ju­ma­lan val­ta­kun­nan löy­tä­mis­tä pel­toon kät­ket­tyyn aar­tee­seen, jon­ka löy­det­ty­ään et­si­jä myi kai­ken omis­ta­man­sa ja os­ti pel­lon (Matt. 13:44).

Hau­ta­mä­ki se­lit­ti, et­tä ih­mi­sen on mah­do­ton­ta kel­va­ta Ju­ma­lal­le il­man elä­vää us­koa. Jo­kai­sel­la on kui­ten­kin mah­dol­li­suus us­koa ar­mos­ta kaik­ki syn­nit an­teek­si.