SRK järjesti Jämsän kristillisessä kansanopistossa viikonloppukurssin kääntäjille, seuratulkeille ja vieraalla kielellä saarnaaville puhujille. Lähetystyön ydin on se, että ihmiset kuulevat Jumalan sanaa omalla kielellään. SRK on organisoinut kielikursseja, jotta uskovaisten kielitaitoa voidaan hyödyntää Jumalan valtakunnan työssä.
Kurssille oli kutsuttu viittomakielen, englannin, ruotsin, venäjän, viron, ranskan, espanjan ja unkarin osaajia. Lisäksi opistossa oli samanaikaisesti englannin kielen ja kuvataiteen kurssit.
Varsinainen työ kurssien välillä
SRK:n lähetystyön asiantuntija Juha Alanko kertoi, että tämänkertainen kielikoulutus kestää kolme ja puoli vuotta. Sen aikana pidetään vuosittain kaksi kurssia. Kurssilaiset totesivat, että varsinainen työ tehdään kurssien välillä, kun kieltä opiskellaan omin päin ja pienissä ryhmissä. Osana harjoittelua kurssilaiset myös kääntävät esimerkiksi artikkeleita lähetystyön tarpeisiin.
SRK tarvitsee vieraalla kielellä saarnaavia puhujia ja tulkkeja erityisesti ulkomaan lähetysmatkoilla ja suviseuroissa. Suviseuroissa saarnoja tulkataan yhdeksälle kielelle radio- ja nettikanavien avulla.
Organisoidun tulkkauksen lisäksi muille kuin suomenkielisille seuravieraille tulkataan niin tavallisissa seuroissa kuin suviseuroissakin perinteisellä tavalla: kun joku haluaa ymmärtää saarnaa, se, joka vähänkin osaa kuulijan kieltä, istuu viereen ja tulkkaa sen, mitä osaa. Sanannälkäiselle vajavainenkin tulkkaus on parempi kuin ei tulkkausta lainkaan.
Tulkkaus on taito
Kieliryhmät harjoittelivat omien opettajiensa johdolla kieltä ja tulkkaamista. Noin sadalle kurssilaiselle yhteistä ohjelmaa olivat osa hartauksista ja sunnuntain monikielinen jumalanpalvelus sekä suomen kielen professori (emer.) Helena Sulkalan luento tulkkauksen teoriasta.
Sulkala kertoi, että tulkkaus on taito, joka tulkilla pitää olla kielitaidon lisäksi. Hyvä kielitaito ei automaattisesti tarkoita, että ihminen osaisi tulkata.
Tulkkauksen kaksi päälajia ovat simultaani- ja konsekutiivitulkkaus. Simultaanitulkin pitää samanaikaisesti ymmärtää yhtä kieltä ja tuottaa sama puheen sisältö toiselle kielelle ymmärrettävinä lauseina.
Konsekutiivitulkkauksessa taas puhuja ja tulkki vuorottelevat: puhuja puhuu lyhyehkön kokonaisuuden ja tulkki tulkkaa sen jälkeen. Helena Sulkala totesi, että yleensä tulkilta sujuu jompikumpi tulkkaustavoista helpommin kuin toinen.
Sydämen halu tehdä työtä
Kurssin osallistujien kielitaito vaihtelee riippuen siitä, kuinka paljon arkielämässä on mahdollisuus käyttää kieltä. Erityisesti viittomakielen ryhmässä on mukana ammattitulkkeja, mutta muiden kurssilaisten enemmistö tekee työkseen ihan muita asioita.
Kaikkia kurssilaisia kuitenkin yhdistää into kehittää taitoaan ja sydämen halu olla mukana Jumalan valtakunnan työssä – vaikka tuntuisikin siltä, ettei oma kielitaito ole niin hyvä kuin haluaisi.
Jämsän kristillisen kansanopiston rehtori Jukka Palola toimitti monikielisen jumalanpalveluksen.
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys
Ilmoitukset
Välähdyksiä rovasti Pentti Kopperoisen elämän varrelta sekä ajankuvaa suomalaisten elämästä 1930-luvulta nykypäiviin.
Lapuan tuomiokirkon yhteislauluäänite välittää rauhan sanomaa tuttujen virsien ja Siionin laulujen kautta.
Mihin syntien anteeksiantamus perustuu Raamatun mukaan? Kirjoittaja käy läpi Uuden testamentin anteeksiantamusta käsittelevät kohdat, joiden kautta avautuu monipuolinen ja selkeä kuva aiheesta.