Kirkolliskokous siirtyi koronapandemian vuoksi toukokuulta elokuulle. Turun kristilliselle opistolle saapuivat 10.-14. elokuuta paikan päälle vain edustajat sekä henkilöt, joiden läsnäolo oli välttämätöntä. Maskit ja turvavälit olivat käytössä.
Johanna Lumijärvi
Kirkolliskokous siirtyi koronapandemian vuoksi toukokuulta elokuulle. Turun kristilliselle opistolle saapuivat 10.-14. elokuuta paikan päälle vain edustajat sekä henkilöt, joiden läsnäolo oli välttämätöntä. Maskit ja turvavälit olivat käytössä.
Johanna Lumijärvi
Päivi Martikainen
Päivämies
Pyrkimys yhteisymmärrykseen oli useaan otteeseen esillä kirkolliskokouksessa, jossa ilmeni toisistaan poikkeavia näkemyksiä isoista asioista.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui Turussa 10.–14. elokuuta. Kokous oli uusien edustajien ensimmäinen. Puheenjohtajana toimii arkkipiispa Tapio Luoma. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi kokous valitsi Seija Kuikan ja toiseksi Pertti Rajalan.
Avajaismessussa saarnannut Lapuan piispa Simo Peura toivoi kirkolliskokouksen toimintaan pyrkimystä yhteisymmärrykseen. Tällä hän viittasi avioliittonäkemykseen sekä seurakuntatyön turvaamiseen koronapandemian keskellä. Kirkolliskokous päätti lisätä Kirkon keskusrahaston tämän vuoden talousarvioon kolme miljoonaa euroa seurakuntien ja miljoonan kirkollisten järjestöjen tukemiseen.
Edustaja Eino Nissinen Lapuan hiippakunnasta kuvaili kirkolliskokousviikon olleen työntäyteinen.
– Käsittelyssä on ollut mielenkiintoisia, mutta myös henkisesti raskaita asioita. Olen iloinnut myös vaikeista keskusteluista, joita olen käynyt eri tavoin ajattelevien edustajatoverien kanssa. Olen pyytänyt Jumalalta ymmärrystä, että osaisin toimia Jumalan tahdon mukaisesti.
Vapaampi ehtoollisjärjestely keskustelussa
Kokousedustajia keskustelutti esimerkiksi edustaja Hannu Kipon aloite, jonka mukaan ehtoollisjumalanpalveluksen viettämiseen ei vaadittaisi kirkkoherran lupaa eikä tuomiokapitulien tarvitsisi vahvistaa ehtoollisen viettopaikkaa.
– Asia on merkityksellinen erityisesti niille herätysliikkeille, jotka haluaisivat viettää ehtoollista säännöllisesti omissa tiloissaan. Nähdäkseni asialla ei ole suurta vaikutusta vanhoillislestadiolaisten nykyiseen toimintaan, koska osallistumme messuihin pääsääntöisesti kirkoissa, Nissinen täsmensi.
Aloite mahdollistaisi ehtoollisen jakamisen esimerkiksi sairasvuoteen äärellä myös muille läsnäolijoille eikä vain sairaalle. Asia tulee valiokuntakäsittelyn jälkeen uudelleen täysistuntoon.
Aihe kirvoitti erilaisia mielipiteitä ja maininnan ”kirkon kipukohdasta”.
– Sillä tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa osa kirkon jäsenistä ei katso voivansa osallistua samalle ehtoolliselle naispapin kanssa. Siksi osa kokee, että heillä ei ole paikkaa, jossa voisivat viettää ehtoollista vakaumuksensa mukaisesti. Keskustelun laajuus kertoo siitä, että virkakysymys on edelleen kipeä aihe kirkon sisällä, Nissinen kuvaili.
Avioliittokäsitys jakoi mielipiteitä
Edellinen kirkolliskokous pyysi piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Piispat esittivät vastauksessaan vaihtoehtoisia toimintamalleja.
– Vaikuttaa siltä, että eri näkemykset eivät piispojen kannanoton seurauksena ole ainakaan lähentyneet toisiaan: puheenvuoroissa kannatettiin molempia ääripäitä vihkimisen vaihtoehtona, Matti Taskila analysoi aiheesta käytyä keskustelua.
Osa edustajista kaipasi Jumalan sanan auktoriteettia, osa vetosi syrjimättömyyteen.
Pohjimmiltaan opillinen kysymys
Taskila kannatti puheenvuorossaan yhden linjan näkemystä: kirkko voi vihkiä ainoastaan miehen ja naisen avioliittoon.
– Minulle tämä ei ole tasa-arvo- tai ihmisarvokysymys. Kysymys on uskollisuudesta Jumalan sanalle. Kysymys on myös kirkon oppiin perustuvasta asiasta, jonka muuttamiseen vaaditaan kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistö. Sana opettaa meille selkeästi, että luodessaan ihmisen mieheksi ja naiseksi Jumala sääti miehen ja naisen välille avioliiton (Matt. 19:5).
Myös Pauli Niemelä painotti, että kirkon olisi syytä pysyä perinteisessä avioliittokäsityksessä.
– Minulle käsitys avioliitosta perustuu luomiskertomuksessa ilmaistuun miehen ja naisen liittoon. Tästä minun on mahdotonta luopua tai tehdä siitä kompromissia.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys