Kirkko ei ole organisaationsa, hallintonsa tai taloutensa puolesta kriisissä, toteaa Kirkon tulevaisuuskomitea vastikään valmistuneessa mietinnössään. Kirkon toiminta on monipuolista, ja se tavoittaa edelleen laajoja ihmisjoukkoja. Tästä huolimatta kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia voidakseen vastata tulevaisuuden haasteisiin.
Pelkkä organisaation muokkaaminen ei riitä, sillä sen ohessa tarvitaan toiminta- ja johtamiskulttuurin uudistusta ja jatkuvaa kehittämistoimintaa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon korkein päättävä elin, kirkolliskokous, nimitti toukokuussa 2015 komitean arvioimaan kirkon organisaatiota ja laatimaan ehdotuksen uudesta organisaatio- ja toimintamallista. Komitea ottaa mietinnössään kantaa siihen, millä tavalla kirkon organisaation tulisi uudistua, jotta se kykenisi vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja toteuttamaan tehokkaasti perustehtäväänsä.
Työntekijäkeskeisestä seurakuntalaislähtöiseen toimintakulttuurin
Tärkein komitean muutosesityksistä on siirtyminen virkavaltaisesta ja työntekijäkeskeisestä toimintakulttuurista seurakuntalaislähtöiseen kulttuurin. Seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he ovat yhtä kuin seurakunta.
Seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksiin liittyvät konkreettiset esteet on kartoitettava ja purettava. Kirkoista tulee tehdä monikäyttöisiä yhteisön keskuksia, jonne seurakuntalaiset voivat kokoontua.
Kirkon työkulttuuria tulee kehittää ja vapauttaa. Virkasuhteista tulee siirtyä työsopimussuhteisiin, ja kirkollisten johtajien kohdalla tulee harkita siirtymistä määräaikaisiin työsuhteisiin.
Nuorten osallisuutta kirkon elämässä ja päätöksenteossa on vahvistettava. Tämä edellyttää nuoria ja nuoria aikuisia koskevia kiintiöpaikkoja niin seurakuntien hallintoon kuin kirkolliskokoukseen.
Seurakuntien tulee olla taloudellisesti omavaraisia
Taloudellisten vaikeuksien keskellä kamppailevat seurakunnat tarvitsevat tukea. Tähän pyritään pienentämällä seurakunnilta kerättäviä keskusrahastomaksuja. Muutos on mahdollista vain keskushallintoa koskevien uudelleenjärjestelyiden kautta.
Seurakuntien toiminnanvapauksia pyritään vahvistamaan karsimalla sääntelyä ja alistusasioita sekä avaamalla rajattu mahdollisuus henkilöseurakuntiin. Komitea ei kannata seurakuntarakenteita koskevia pakkoratkaisuja, mutta se asettaa seurakuntien itsenäisyyden ehdoksi taloudellisen omavaraisuuden.
Kirkon keskushallinto dynaamiseksi ja tehokkaaksi
Kirkolliskokouksen dynaamisuutta ja tehokkuutta pyritään lisäämään pienentämällä kokoa, lisäämällä kokoontumistiheyttä, uudistamalla aloitekäytäntöjä ja toimintakulttuuria sekä korjaamalla määräenemmistövaatimuksia.
Kirkkohallitusta kehitetään nykyistä paremmin hiippakuntia ja seurakuntia palvelevaksi elimeksi. Kehittämistoimintaa varten rakennetaan maanlaajuinen verkosto, joka tukee seurakunnissa ja hiippakunnissa tehtävää työtä sekä levittää seurakunnissa kehitettyjä innovaatioita ja hyviä toimintamalleja. Verkoston toimintaa koordinoi Kirkon kehittämispalveluiksi kutsuttava uusi yksikkö.
Kirkolliskokous aloittaa tulevaisuuskomitean mietinnön käsittelyn kokouksessaan 8.–11.11.
Kirkon tulevaisuuskomitea koostuu kolmestatoista yhteiskunnan eri sektoreita edustavasta kokeneesta asiantuntijasta. Sen puheenjohtajana toimii kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtaja, laamanni Antti Savela.
Mietintö on luettavissa Sakasti-verkkopalvelussa.
Kuvituskuva: Markus Lehtiniemi
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys