Rip­pi­kou­lu on osa kris­til­lis­tä kas­va­tus­ta. Ou­lun ja ym­pä­ris­tö­kun­tien rip­pi­kou­lu­lai­set van­hem­pi­neen ko­koon­tui­vat ko­di­nil­taan Ou­lun rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­le lo­ka­kuun en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä.

Rip­pi­kou­lun taus­tal­la ole­va kir­kon rip­pi­kou­lu­suun­ni­tel­ma uu­dis­tuu vuon­na 2019. Ou­lun ko­di­nil­las­sa pu­heen­vuo­ron käyt­tä­nyt tuo­mi­o­ka­pi­tu­lin hiip­pa­kun­ta­sih­tee­ri Sai­ja Kronq­vist oli suun­ni­tel­man päi­vit­tä­mi­ses­tä hy­vil­lään.

– Olet­te etuo­i­keu­te­tus­sa ase­mas­sa – tei­dän ikä­luok­kan­ne pää­see en­sim­mäi­se­nä ko­ke­maan suun­ni­tel­man käy­tän­nös­sä, hän pu­hui nuo­ril­le.

Kronq­vis­til­la oli mu­ka­naan uu­teen rip­pi­kou­lu­suun­ni­tel­maan liit­ty­viä tau­lu­ja, joi­hin oli kir­joi­tet­tu kuu­si ta­voi­tet­ta rip­pi­kou­luun. Ta­voit­tei­den jou­kos­sa oli muun mu­as­sa se, et­tä rip­pi­kou­lu vah­vis­tai­si nuor­ten us­koa kol­miyh­tei­seen Ju­ma­laan ja va­rus­tai­si hei­tä elä­mään kris­tit­tyi­nä. Li­säk­si yk­si ta­voi­te oli, et­tä nuo­ret ko­ki­si­vat yh­teyt­tä, tur­val­li­suut­ta, py­hyyt­tä ja iloa.

Kes­keis­ten asi­oi­den ää­rel­lä

Syi­tä tul­la rip­pi­kou­luun on usei­ta. SRK:n lap­si- ja per­he­työn asi­an­tun­ti­ja Juha Luok­ka­la mai­nit­si muun mu­as­sa uu­det ys­tä­vät ja vas­taus­ten saa­mi­sen us­ko­ne­lä­män ky­sy­myk­siin.

– Mei­dän jo­kai­sen hen­ki­lö­koh­tai­nen ru­kous on, et­tä us­ko vah­vis­tui­si. Sen ta­kia rip­pi­kou­lu­ja pi­de­tään.

Rip­pi­kou­lu toi­min­ta­muo­to­na poh­jau­tuu lä­he­tys­käs­kyyn.

– Sii­nä Jee­sus ke­hot­taa: Opet­ta­kaa hei­tä nou­dat­ta­maan kaik­kea, mitä minä olen käs­ke­nyt tei­dän nou­dat­taa, Luok­ka­la ava­si.

– Rip­pi­kou­lu on osa kas­te­o­pe­tus­ta eli ko­din kris­til­lis­tä kas­va­tus­ta.

Lap­si- ja per­he­työn asi­an­tun­ti­ja Luok­ka­la ker­toi, et­tä Raa­mat­tu ja ka­te­kis­mus ovat rip­pi­kou­lun tär­keim­mät op­pi­kir­jat.

– Rip­pi­kou­lus­sa pääs­tään py­säh­ty­mään kes­keis­ten asi­oi­den ää­rel­le.

Luok­ka­la huo­maut­ti, et­tä myös vir­si­kir­ja kuu­luu tär­ke­ä­nä osa­na rip­pi­lei­riin. Joka lei­ril­lä on kant­to­ri, jon­ka joh­dol­la lei­ri­läi­set opet­te­le­vat tun­te­maan vir­si­kir­jaa.

Ryh­mä­pai­nees­ta hyö­ty ir­ti

Luok­ka­la pu­hui alus­tuk­ses­saan Minä ja muut tois­ten ih­mis­ten koh­taa­mi­ses­ta. Koh­taa­mis­paik­ko­ja ovat esi­mer­kik­si kou­lu, rip­pi­kou­lu ja so­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­vat.

– Ju­ma­lan sana ke­hot­taa ra­kas­ta­maan toi­si­am­me, Luok­ka­la se­lit­ti.

– Toi­sen ra­kas­ta­mi­nen voi ol­la vä­lil­lä vai­ke­aa­kin, jos esi­mer­kik­si toi­sen aja­tuk­set sii­tä, mikä on oi­kein ja mikä vää­rin, poik­ke­a­vat mer­kit­tä­väs­ti omis­ta aja­tuk­sis­ta.

Luok­ka­la pai­not­ti kiu­saa­mi­sen ole­van ai­na va­ka­va asia ja vää­rin.

– Kiu­saa­mi­nen jät­tää ar­vet. On erit­täin tär­ke­ää har­ki­ta tark­kaan, mitä lait­taa so­si­aa­li­seen me­di­aan. Näin voim­me vält­tää, et­tem­me louk­kai­si ke­tään.

Kai­kil­la on oi­keus puut­tua kiu­saa­mi­seen.

– Rip­pi­kou­lus­sa­kin puu­tu­taan kaik­kiin siel­lä il­me­ne­viin kiu­saa­mi­sen muo­toi­hin.

Luok­ka­la roh­kai­si ole­maan toi­nen tois­ten­sa tu­ke­na myös us­ko­na­si­ois­sa. Näin toi­mi­mal­la voi eh­käis­tä toi­sen uu­pu­mis­ta.

– Nuo­ruus on ikä­vai­he, jos­sa ka­ve­rei­den toi­min­ta ja mie­li­pi­de mer­kit­se­vät eri­tyi­sen pal­jon.

Luok­ka­la kan­nus­ti käyt­tä­mään tuo­ta piir­ret­tä myön­tei­sel­lä ta­val­la hyö­dyk­si.

– Vä­lil­lä saat­taa liik­kua vies­te­jä, et­tä jä­tet­täi­siin esi­mer­kik­si seu­rat vä­liin. Oli­si tär­ke­ää, et­tä toi­mi­sim­me juu­ri päin­vas­toin – roh­kai­si­sim­me: ei­kö­hän läh­de­tä kaik­ki seu­roi­hin.

Teks­ti ja kuva: Eli­as Mus­ta­jär­vi

Jul­kais­tu Päi­vä­mie­hes­sä 10.10.2018