Parhaillaan meneillään olevaa puhevammaisten viikkoa vietetään tänä vuonna ystävyysteemalla. Puhevammainen on yleisnimitys kuulevista henkilöistä, jotka eivät kykene toimimaan arjen vuorovaikutustilanteissa puheen avulla. Heillä voi olla vaikeutta puheen ymmärtämisessä tai tuottamisessa. Kuvassa on puhetta korvaavia kommunikointivälineitä.
Suomessa on noin 65 000 puhevammaista ihmistä.
– Vamma voi johtua esimerkiksi puhe- tai ääntöelimistön toiminnan ongelmista, aivovaurioista, neurologisista sairauksista tai ne voivat liittyä autismin kirjoon tai lapsilla kielihäiriöön, puheterapeutti Kaisa Penttilä kuvaa.
Puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeus voi johtua hyvin erilaisista syistä, ja jokaisen henkilön tilanne on yksilöllinen.
– Voi olla myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeutta, Penttilä sanoo.
Aikaa ilmaisulle
Hän rohkaisee kiireettömään ja läsnä olevaan keskusteluun.
– Jos keskustelukumppanilla on vaikeuksia ymmärtää puhetta, voit helpottaa keskustelua puhumalla rauhallisesti ja selkeästi.
Asioiden ilmaiseminen voi olla vaikeaa esimerkiksi puheen tuoton hidastumisen tai kommunikointilaitteen käytön vuoksi. On tärkeää antaa aikaa ilmaisulle.
– Ei pidä lähteä arvailemaan hänen puolestaan, mitä hän tahtoo sanoa, Penttilä sanoo.
Olennaista on arvostava kohtaaminen:
– On tärkeää, että me jokainen saamme tulla kohdatuksi tasavertaisena lähimmäisenä, Jumalan luomana arvokkaana ihmisenä, Penttilä toteaa.
Puheterapia apuna
Puheterapian avulla puhevammaisen kommunikointia voidaan helpottaa. Puheterapia on kuntoutusmuoto, jolla pyritään parantamaan tai lieventämään erilaisia kielen, vuorovaikutuksen, puheen, äänen, vuorovaikutuksen ja kommunikaation vaikeuksia.
– Puheterapiakuntoutuksen lisäksi on mahdollista saada puhetta tukevia -ja korvaavia kommunikointikeinoja, esimerkiksi kuvia, tukiviittomia, kuvakommunikaatiokansioita tai digitaalisia kommunikaatiolaitteita, Penttilä kertoo.
Usein puhevamman taustalla olevia tekijöitä, esimerkiksi aivovauriota tai etenevää sairautta, ei voida parantaa.
– Puheterapiakuntoutuksen avulla kommunikaatioon liittyviä ongelmia voidaan kuitenkin lieventää, Penttilä sanoo.
Kuva: Kaisa Penttilä
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys