Ro­va­nie­men rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä oli äi­tien­päi­vä­nä ke­väi­nen juh­la. Juh­lan lau­lut ja ru­not ker­toi­vat ke­vääs­tä, sen mer­ki­tyk­ses­tä pit­kän ja pi­me­än jäl­keen. Ne pu­hui­vat myös äi­din mer­ki­tyk­ses­tä.

Sa­ka­ri Trög pu­hui Paa­va­lin kir­jei­den (Gal. 4:26 ja Ef. 2:19) poh­jal­ta sii­tä, mi­ten Ju­ma­lan seu­ra­kun­ta on sen jä­se­nil­le äi­ti maan pääl­lä. Hän to­te­si, et­tä sii­hen kuu­luu mo­nen­lai­sia per­hei­tä, jot­ka ovat kaik­ki yh­tä ar­vok­kai­ta, oli sii­nä sit­ten yk­si jä­sen tai use­am­pia. Tär­ke­ää on pi­tää rak­kaus kaik­kien kes­ken. Va­ras­läh­döt ovat sal­lit­tu­ja: voi men­nä it­se en­sin pyy­tä­mään an­teek­si toi­sel­ta, so­pi­maan asi­oi­ta, jos sii­hen on tar­ve, Trög to­te­si pu­hees­saan.

Lap­set esit­ti­vät juh­las­sa lau­lu­ja.

– Very be­au­ti­ful, hy­vin kau­nis­ta, to­te­si las­ten lau­luis­ta An­go­las­ta Suo­meen nel­jä vuot­ta sit­ten muut­ta­nut Jose Ma­la­qui­as (ku­vas­sa).

äi­tien­päi­vä­nä Ma­la­qui­as sa­noo muis­ta­van­sa sekä äi­ti­ään et­tä iso­äi­ti­ään, joka al­koi huo­leh­tia 4-vuo­ti­aas­ta po­jas­ta tä­män äi­din kuol­tua. He kä­vi­vät pal­jon myös kir­kos­sa, joka oli tuol­la seu­dul­la pro­tes­tant­ti­nen kirk­ko.

– Iso­äi­ti piti mi­nus­ta hy­vää huol­ta, an­toi mi­nul­le pal­jon rak­kaut­ta, Ma­la­qui­as ker­too.

Tul­tu­aan Pu­das­jär­vel­le nel­jä vuot­ta sit­ten Ma­la­qui­as ha­lu­si löy­tää kir­kon. Hän näki ra­ken­nuk­sen, jos­sa oli ris­ti. Kun hän sei­soi au­ti­ol­la pi­ha­maal­la, eräs nai­nen sat­tui pai­kal­le ja sa­noi, mil­loin siel­lä pi­de­tään seu­rat seu­raa­van ker­ran. Ma­la­qui­as meni sin­ne ja sai myö­hem­min pa­ran­nuk­sen ar­mon use­an muun maa­han­muut­ta­ja­ys­tä­vän­sä kans­sa.

An­go­las­sa on pian tal­vi; siel­lä vuo­de­na­jat kul­ke­vat Suo­meen näh­den päin­vas­tai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä. Suo­men kesä-, hei­nä- ja elo­kuu ovat An­go­lan tal­vi­kuu­kau­sia, jol­loin läm­pö­ti­la voi las­kea 15 as­tee­seen.

– Se on siel­lä elä­vil­le vii­le­ää, kos­ka ke­säl­lä läm­pö­ti­la on yleen­sä 30 as­tet­ta tai enem­män, Ma­la­quis ker­too.

Ro­va­nie­mel­lä sil­mut ovat vie­lä kiin­ni, vaik­ka au­rin­ko läm­mit­tää jo mu­ka­vas­ti. Vie­lä voi jos­sain var­joi­sas­sa met­sä­pai­kas­sa ken­ties hiih­tää­kin.