Vii­leä ja tuu­li­nen sää ter­veh­ti ke­sän en­sim­mäi­seen nuo­ti­oil­taan ko­koon­tu­nei­ta Pat­ti­jo­en rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä.

Nuo­ti­oil­las­sa oli jo ke­sä­seu­ro­jen tun­nel­maa: yh­teis­tä ul­ko­na oloa ja kuu­lu­mis­ten vaih­toa, kah­via, mak­ka­raa ja lap­sil­la kä­det kark­kia täyn­nä.

Tuu­li oli sen ver­ran kyl­mä, et­tä osa ajas­ta vie­tet­tiin si­sä­ti­lois­sa. Na­ru­tus ja ket­tin­gin­heit­to­ki­sa toi­vat kui­ten­kin ih­mi­set ulos.

Il­ta­har­tau­des­sa Vesa Tah­ko­la kiit­ti Ju­ma­laa hel­lun­tain ih­mees­tä ja sii­tä, et­tä sa­nan sie­men läh­ti le­vi­ä­mään maa­il­man ää­riin. Teks­tik­si hän oli va­lin­nut Apos­to­lien te­ois­ta koh­dan, jos­sa ker­ro­taan suu­ris­ta seu­rois­ta. Niis­sä 3000 ih­mis­tä sai pa­ran­nuk­sen ar­mon.

Tu­le­va kesä ko­ko­aa mei­tä eri­ko­koi­siin seu­roi­hin. Tah­ko­la muis­te­li ecu­a­do­ri­lais­ta seu­ra­ti­lai­suut­ta, jos­sa pai­kal­la oli kak­si kuu­li­jaa.

– Evan­ke­liu­mi oli heil­le ter­ve­tul­lut ilo­sa­no­ma ja voi­ma­nan­ta­ja. Jo­kai­nen kuu­li­ja on tär­keä. Voim­me pääs­tä tai­vaa­seen vain evan­ke­liu­min us­ko­mi­sen kaut­ta.

Lau­loim­me hel­lun­tai­vir­ren Pyhä Hen­ki, loh­dut­ta­ja: ”Niin kuin kas­te ke­doil­lem­me vuo­ta­nut on tai­vaas­ta, niin myös, Hen­ki, sie­luil­lem­me tai­vaan vih­ma vuo­da­ta.” Ke­vät­sa­de on las­keu­tu­nut vir­kis­tä­vä­nä maa­han ja saa­nut yh­des­sä au­rin­gon kans­sa taas luon­non veh­re­äk­si. Sa­mal­la ta­voin Pyhä Hen­ki te­kee vir­voit­ta­vaa työ­tään meis­sä.

– Saam­me nyt­kin rau­has­sa ja le­vos­sa, Py­hän Hen­gen opas­ta­mi­na, kul­kea tai­vas­tie­tä, Tah­ko­la to­te­si har­tau­den lo­puk­si.

Teks­ti ja ku­vat Ma­ria Hy­vä­ri