JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Opis­to­lais­ten tal­koo­päi­vä vaih­tui lau­luil­lak­si

Uutiset
26.4.2021 14.00

Juttua muokattu:

26.4. 15:36
2021042615360720210426140000

Su­vi­seu­ra­tie­do­tus

Per­jan­tai­na 23. huh­ti­kuu­ta lä­he­tet­tiin Sii­o­nin lau­lu­jen il­ta Reis­jär­ven kris­til­li­sel­tä opis­tol­ta. Il­ta oli osa Reis­jär­ven Su­vi­seu­roi­hin val­mis­tau­tu­mis­ta ja to­teu­tet­tiin yh­des­sä jär­jes­te­ly­a­lu­een seu­ra­kun­tien kans­sa. Vas­taa­va il­ta lä­he­tet­tiin myös vuo­si sit­ten Haa­pa­jär­ven kir­kos­ta.

Il­las­sa lau­loi­vat opis­to­lais­nuo­ret ur­ku­ri An­ni Hil­li­a­hon joh­dol­la. Alun­pe­rin opis­to­lais­ten oli tar­koi­tus teh­dä kent­tä­tal­koo­päi­vä Jär­vi­ky­län pel­to­a­lu­eel­la, mut­ta se vaih­tui lau­luil­las­sa avus­ta­mi­seen.

Lau­luil­lan tee­ma­na oli tur­vau­tu­mi­nen Ju­ma­laan Reis­jär­ven Su­vi­seu­ro­jen seu­ra­tun­nuk­sen poh­jal­ta. Lau­luis­sa ja vir­sis­sä ku­vas­tui luot­ta­mus Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen ja tai­va­si­kä­vä.

– Nuor­ten rai­kas ja voi­ma­kas lau­lu toi elä­väs­ti mie­leen Su­vi­seu­ro­jen lau­lu­het­ket. Kyl­mä vä­reet me­ni­vät sii­nä vai­hees­sa, kun al­koi Su­vi­seu­ro­jen ava­jai­sis­ta tut­tu­a­kin tu­tum­pi On kau­nis syn­nyin­maam­me (SL 321) kuu­lua, ku­va­si eräs kuun­te­li­jois­ta.

– Kii­tok­set lau­luil­lan jär­jes­tä­jil­le. On jo kova ikä­vä pääs­tä lau­la­maan yh­des­sä. Hie­noa, et­tä opis­to­lai­sil­la on tä­hän mah­dol­li­suus tä­män eri­koi­sen ajan kes­kel­lä, ja on lii­kut­ta­vaa pääs­tä osal­lis­tu­maan näin vi­de­on vä­li­tyk­sel­lä, toi­nen kuu­li­ja ker­toi.

Pai­men­na Her­ra sau­val­la­si

Il­lan juon­si ja har­tau­den piti Su­vi­seu­ro­jen seu­ra­toi­mi­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Ar­to Paa­vo­la. Hän luki har­tau­den ai­heek­si pro­feet­ta Mii­kan kir­jan lu­kua 7. Paa­vo­la pu­hui sii­tä, mi­ten Hyvä Pai­men oli val­mis uh­raa­maan hen­ken­sä lau­man­sa edes­tä ja jät­tä­mään koko lau­man pe­las­taak­seen yh­den ek­sy­neen. Hy­vän Pai­me­nen uh­ri­mie­li on jo­tain sel­lais­ta, joka on ih­mi­sil­le vai­ke­aa. It­sek­kyys ja oma etu on usein tois­ten ih­mis­ten edel­lä.

– Me käy­täm­me sa­no­ja Ju­ma­lan val­ta­kun­ta, kun tar­koi­tam­me sa­mal­la ta­val­la us­ko­vien jouk­koa, jota Pyhä Hen­ki hal­lit­see, yh­dis­tää, kut­suu, ko­ko­aa, va­lai­see ja py­hit­tää. Ja me käy­täm­me sa­naa Ju­ma­lan lap­si, kun tar­koi­tam­me sitä Ju­ma­lan val­ta­kun­nan asu­kas­ta on hän sit­ten min­kä ikäi­nen ta­han­sa. Lu­ke­ma­ni teks­ti si­säl­tää aja­tuk­sen: Pai­men it­se oli­si lau­man­sa kait­si­ja, ei­kä ku­kaan meis­tä, Paa­vo­la pu­hui.

Ju­ma­lal­la on suun­ni­tel­ma omi­aan var­ten

– Su­vi­seu­ro­jen tun­nus si­säl­tää sa­man aja­tuk­sen, et­tä Ju­ma­lan lap­si voi kai­kis­sa elä­män­vai­heis­sa tur­vau­tua Ju­ma­lan kaik­ki­val­tiu­teen, Paa­vo­la sa­noi.

– Voi us­koa sen, et­tä Ju­ma­la on mi­nut ja kai­ken nä­ky­vän luo­nut sa­nal­laan ja myös­kin yl­lä­pi­tää tätä luo­maan­sa maa­il­maa. Ja on teh­nyt ai­van yk­si­tyis­koh­tai­sen suun­ni­tel­man jo­kais­ta mei­tä var­ten, erik­seen.

Pu­hu­ja ku­va­si sitä, kuin­ka teks­tin sa­nat ker­to­vat hy­vin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti ja kun­ni­oit­ta­vas­ti Ju­ma­lan suu­ruu­des­ta ja ih­mi­sen pie­nuu­des­ta. Pe­lon se­kai­sen ihas­te­lun jäl­keen pro­feet­ta ki­teyt­tää asi­an tär­ke­äl­lä ja tu­tul­la ta­val­la: “Ju­ma­la­ni, on­ko si­nun ver­tais­ta­si. Sinä an­nat syn­nit an­teek­si” (Miik. 7:18).

Paa­vo­la päät­ti har­tau­den iloon sii­tä, et­tä sa­maa sa­no­maa syn­tien an­teek­si­an­ta­muk­ses­ta saa vä­lit­tää myös tu­le­vis­sa seu­rois­sa ja Su­vi­seu­rois­sa.

16.5.2021

Jee­sus ru­koi­li ja sa­noi: "Sen kirk­kau­den, jon­ka sinä olet an­ta­nut mi­nul­le, olen minä an­ta­nut heil­le, jot­ta he oli­si­vat yh­tä, niin kuin me olem­me yh­tä." Joh. 17:22

Viikon kysymys

Ilmoitukset

Toi­sen­lai­ses­sa va­los­sa

Mi­ka­e­lan per­hees­sä ei pal­jon pu­hu­ta asi­ois­ta. Teh­dään töi­tä, käy­dään kou­lua. Mut­ta jos­sain pin­nan al­la on sa­lai­suus, joka saa äi­din hy­räi­le­mään su­ru­mie­li­ses­ti ja Mi­ka­e­lan sil­mäi­le­mään tar­kem­min muu­ta­mia nuo­ria kou­lun käy­tä­vil­lä ja ruo­ka­las­sa.

Se­läs­sä au­rin­gon kat­se

An­ni­ka Koi­vu­kan­kaan ru­nois­sa heit­täy­dy­tään nuo­ren elä­män aal­lok­koon, sen iloi­hin ja ki­pui­hin, ko­et­te­le­muk­siin ja ar­jen su­loi­seen tur­vaan – kun on us­ko, jo­hon no­ja­ta ja rin­nal­la saat­ta­jia. Sy­viä tun­to­ja ke­ven­tää rai­kas huu­mo­ri: ”Kun­pa voi­sin aset­tua het­kek­si koi­ran turk­kiin. / Tun­tea sen läm­mön / kar­ku­mat­ko­jen tuok­sun / ja myl­lä­tyn kuk­ka­pen­kin ilon. Pai­jaa­via sor­mia riit­täi­si.”

Ome­na­pos­ki ja Nal­le Kar­hu­nen

Kah­dek­san­vuo­ti­as Nal­le Kar­hu­nen on kuu­si­vuo­ti­aan Nu­pun eli Ome­na­pos­ken vii­sas, kilt­ti ja hel­lä iso­ve­li. Jos­kus Nal­le käyt­täy­tyy kuin tal­viu­nil­taan he­rä­tet­ty hur­ja ja äk­ki­pi­kai­nen kar­hu. Sil­loin Nu­pun on pa­ras­ta läh­teä ulos tai lait­taa oman huo­neen ovi vi­sus­ti kiin­ni.

Ta­kai­sin Isän ko­tiin

Kir­joit­ta­jat eri puo­lil­ta maa­il­maa ker­to­vat sii­tä, kuin­ka Ju­ma­la on joh­dat­ta­nut hei­dät val­ta­kun­taan­sa. Ker­to­muk­sia yh­dis­tää ko­ke­mus ko­tiin­pa­luus­ta, Raa­ma­tun mu­kai­sen us­kon löy­ty­mi­ses­tä ja us­ko­vais­ten vä­li­ses­tä rak­kau­des­ta.

Ke­tun­po­jat ja Ja­gu­ar-mies