Jämsän opistolla 9. marraskuuta pidetyssä seminaaripäivässä pohjustettiin Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisten opistojen yhteistä, tulevaa strategiaa. Esille nousi tärkeitä kysymyksiä: Miten mahdollisimman moni nuori pääsisi opistoon? Mikä on opistojen erityinen vahvuus? Miten mahdollinen oppivelvollisuusiän nosto vaikuttaa opistotyöhön?
Seminaaripäivä oli alku opistojen yhteisen, vuosien 2021–2025 toimintaa ohjaavan, strategian luomiselle. Koolla oli Jämsän, Ranuan ja Reisjärven kristillisten kansanopistojen henkilöstöä, johtokuntien ja opistotiimien jäseniä sekä SRK:n hallinnon edustajia.
Arvopohja tärkeä
Alkuhartaudessa Johannes Leppänen muistutti kiitollisuudesta.
– Usein elämäntilanteita pohtiessa kiitollisuus jää taustalle. Opistotyönkin tulevaisuutta suunnitellessa alustana saisi olla kiitollisuus ja suurimpana kiitollisuuden aiheena se, että saa itse olla uskomassa.
Keskustelussa todettiin, että opistojen kristillinen arvopohja tulee olla vahvana perustana toimintaa linjattaessa.
Kolmas polku
Suurena kysymyksenä opistojen tulevaisuuden suhteen on hallituksen kaavailema oppivelvollisuusiän nosto seitsemääntoista vuoteen. Parhaimmillaan uudistus avaa huikeat mahdollisuudet opistotyön kehittämiseen.
Tilanne on kuitenkin auki, ja uudistuksen riskinä voi olla se, että nykymuotoinen opistovuosi joutuisi perusteellisen muutoksen kohteeksi.
Jämsän, Ranuan ja Reisjärven opistojen tavoitteena on, että ne hyväksytään oppivelvollisuuskoulutuksen tarjoajiksi, jolloin ne tarjoaisivat kolmannen polun ammattikoulun ja lukion rinnalle. Kansanopistokentässä nämä opistot ovat poikkeus siinä, että niihin tullaan pääasiassa suoraan peruskoulun jälkeen.
Vuorovaikutustaitojen koulu
Etäyhteydellä puheenvuoron pitänyt Reisjärven opiston entinen rehtori Mikko Kinnunen kehotti pohtimaan, mitä tietoja, taitoja ja osaamista opistoissa edistetään. Mikä on se erityinen asia, jonka saa vapaan sivistystyön kansanopistovuodesta?
Kinnusen mukaan erityisenä kärkenä voisi olla vuorovaikutustaitojen oppiminen.
– On hyvä, että opistossa on välillä hankalaa, vaikeita tilanteita ratkomalla opitaan paljon, hän totesi.
Tätä hän rohkaisi muistamaan silloin, kun opistotyössä on tiukan tuntuisia tilanteita.
Opisto kuuluu kaikille
– Opistojen kohdalla on positiivinen ongelma. Tulijoita opistovuodelle olisi, jos vain olisi vastaanottokykyä. Paljon on kysymystä, että riittääkö nykyisten opistojen määrä, kun niin pieni osa nuorista pääsee opistovuodelle, totesi SRK:n puheenjohtaja Matti Taskila alustaessaan SRK:n näkökulmasta opistojen merkitystä.
Ratkaisua voisi Taskilan mukaan hakea ainakin kahdesta suunnasta.
– Pitäisikö aktivoitua neljännen opiston perustamiseen tai voisiko opistovuosi tiivistyä puoleen vuoteen, että mahdollisimman moni nuori saisi mahdollisuuden opistovuoteen?
On olennaista kuunnella taustayhteisöjen ääntä, sillä niiden tuki takaa opistojen tulevaisuuden. Taskila painotti, että opistot eivät voi kehittyä eliittikouluiksi, joihin pääsee vain huippuarvosanoin.
– Opiston olennainen tehtävä on tukea, ettei kukaan jäisi syrjään, hän sanoi.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys