Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemisen juhla. Jeesuksen hauta on tyhjä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut näin haudan ja kuoleman kahleet. Pelastus on tullut Jeesukseen uskovien osaksi.
Pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhla. Juhlan ja ilon aiheena on Kristuksen ylösnousemus. Kristus nousi kuolleista ja voitti synnin ja kuoleman vallan. Tämä on kristinuskon ydin.
Pääsiäinen on vanhin tunnettu kristillinen juhla. Sitä vietettiin jo 100-luvulla. Seurakunta valvoi jumalanpalveluksessa koko pääsiäisyön. Kristuksen toisen tulemisen odotettiin tapahtuvan pääsiäisyönä, samalla tavalla kuin Jumala vapautti Israelin kansan Egyptin orjuudesta pääsiäisyönä.
Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä, jumalanpalveluksissa muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä.
Jumalanpalveluksissa korostuu ilo ja valo
Monissa seurakunnissa pidetään lauantain vaihtuessa sunnuntaiksi pääsiäisyön messu. Tuolloin kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo.
Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseen; ilon, puhtauden ja riemun väriin. Pääsiäisyönä ja pääsiäispäivänä alttarilla on keltanarsisseja tai valkoisia liljoja. Alttarilla on kuusi kynttilää suuren Kristus-juhlan merkkinä. Kirkonkellot ja urut soivat jälleen.
Mitä sana pääsiäinen merkitsee?
Sana pääsiäinen tulee siitä, että silloin päästään eroon pitkästä paastosta, johon laskeuduttiin jo laskiaisena, seitsemän viikkoa aiemmin. Toisaalta sana liittyy juutalaisten pääsiäiseen, jolloin juhlitaan israelilaisten pääsyä pois Egyptin orjuudesta.
Pääsiäinen on hepreaksi pesah. Sana muistuttaa verbiä pasah, ’mennä ohi’. Israelilaisten ensimmäisenä pääsiäisenä Egyptissä Herra kulki niiden talojen ohi, joiden ovenpieleen oli sivelty merkki pääsiäislampaan verellä. Näin israelilaiset pelastuivat kuolemalta.
Perinteiden symboliikkaa
Suomalaisten pääsiäisen viettoon kuuluvat myös pääsiäismunat, jotka symboloivat iankaikkista elämää. Uuden elämän vertauskuvia ovat myös pääsiäistiput. Ruokaperinteeseemme kuuluva mämmi vastaa taas israelilaisten pääsiäisateriaan kuulunutta happamatonta leipää.
Kuva: Jarmo Määttä
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys