Vaasassa pidetyssä perhe- ja diakoniaillassa keskusteltiin innokkaasti nykyajan ilmiöistä ja muun muassa onnellisuudesta, jota toisten auttaminen tuo. Tilaisuudessa pohdittiin myös sitä, että yhteiskunnan ilmapiiri näyttää muuttuvan lapsia vähemmän arvostavaksi.
Maaliskuun alkupuolella järjestetty keskisen alueen yhteinen ilta alkoi Katri Rentolan puheenvuorolla perhe- ja diakoniatyön kuulumisista. Hän myös viittasi onnellisuustutkimuksiin, joiden mukaan toisen auttaminen lisää onnellisuutta. Toisen auttamisen ei kuitenkaan tule olla oman onnellisuuden etsimistä.
Rentola kehotti muistamaan herkkyyden ja luottamuksellisuuden lähimmäisen auttamisessa sekä sen, että avun tarpeessa olevaa ihmistä helpottaa usein käytännön apu.
Nykyajan ilmiöitä
Pentti Rentola piti puheenvuoron aiheesta Minä annan teille levon. Hän totesi, että nykyaikaa leimaa itsekeskeisyys, huolehtivien arvojen väistyminen ja auktoriteettien mureneminen. Näiden seurauksena monet kokevat yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja perustarpeiden tyydyttämättömyyttä.
Uskovaiset saattavat kokea erilaisuuden tunnetta esimerkiksi valtaväestöstä poikkeavan elämäntapansa vuoksi.
Monet nykyajan haasteet kuormittavat perheitä, erityisesti lapsiperheitä. Vanhemmat ja nuoret saattavat kokea katkeruutta elämän vaikeuksien keskellä. Luottamus Jumalaan horjuu: jaksanko uskoa? Erityisesti tällaisissa tilanteissa tarvitaan apua.
Reservilistoja ja yöpäivystystä
Perholaiset kertoivat, että heillä perhe- ja diakoniatyössä merkittävänä välineenä on reservilista. Listalle ovat ilmoittautuneet ne yhdistyksen piirissä olevan henkilöt, jotka ovat valmiita tarjoamaan apua sitä tarvitseville.
Yöpäivystys on palvelu, joka tarjoaa hoitajia lapsille, kun vanhemmat lähtevät yöllä synnyttämään.
Arvostammeko lapsia?
Keskustelussa oltiin huolestuneita siitä, että yhteiskunnan ilmapiiri näyttää muuttuvan lapsia vähemmän arvostavaksi. Tästä esimerkkinä voidaan pitää syntyvyyden vähenemistä. Nuorten aikuisten elämään ja suunnitelmiin ei tunnu mahtuvan lapsia.
Lapset ja heihin sitoutuminen ja heidän hoitamisensa saatetaan kokea epämieluisina ja omaa vapautta rajoittavina. Tällainen asenne voi tarttua myös uskovaisiin tai lisätä kokemusta uskovaisten erilaisuudesta.
Seurakäytäntöjäkin voidaan muuttaa
Katri Rentola puhui siitä, että seurakäytäntöjä voidaan muuttaa niin, että erilaisissa elämäntilanteissa olevat ja eri-ikäiset tulisivat huomioiduiksi. Erityyppisistä seuratilaisuuksista Rentola mainitsi perheseurat, puolen tunnin seurat ja yhteispyhäkoulut. Näille kaikille yhteistä on Jumalan sanan selitys lapsen näkökulma huomioiden, selkeys ja konkreettisuus.
On arvokasta, jos seuroissa toteutuu osallisuuden ja yhteenkuulumisen kokemus. Kokemus voi syntyä pienistäkin asioista: tervehtimisestä, mukaan kutsumisesta ja kuulumisten kysymisestä.
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys