JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Py­häin­päi­vän sa­no­ma pu­huu us­kon tuo­mas­ta toi­vos­ta

Päivämies-verkkolehti
Uutiset
4.11.2017 6.20

Juttua muokattu:

1.1. 12:09
2020010112092820171104062000

Tä­nään vie­te­tään py­häin­päi­vää, jol­loin muis­tel­laan pois­nuk­ku­nei­ta lä­hei­siä. Py­häin­päi­vä mer­kit­see kir­kos­sam­me kaik­kien us­ko­vien vai­na­jien muis­to­päi­vää ja kaik­kien py­hien päi­vää. Hau­taus­maat täyt­ty­vät kynt­ti­löi­den va­los­ta; elä­män ra­jal­li­suus on läs­nä. Ian­kaik­ki­sen elä­män toi­vos­ta ker­to­vat Raa­ma­tun sa­nat ja lau­lut loh­dut­ta­vat mo­nia.

Py­häin­päi­vän evan­ke­liu­mi­teks­ti on Jee­suk­sen vuo­ri­saar­nan alus­sa ole­va au­tu­aak­si­ju­lis­tus (Matt. 5:1-12):

Au­tu­ai­ta ovat hen­ges­sään köy­hät, sil­lä hei­dän on tai­vas­ten val­ta­kun­ta.

Au­tu­ai­ta mur­heel­li­set: he saa­vat loh­du­tuk­sen.

Au­tu­ai­ta kär­si­väl­li­set: he pe­ri­vät maan.

Au­tu­ai­ta ne, joil­la on van­hurs­kau­den näl­kä ja jano: hei­dät ra­vi­taan.

Au­tu­ai­ta ne, jot­ka toi­sia ar­mah­ta­vat: hei­dät ar­mah­de­taan.

Au­tu­ai­ta puh­das­sy­dä­mi­set: he saa­vat näh­dä Ju­ma­lan.

Au­tu­ai­ta rau­han­te­ki­jät: he saa­vat Ju­ma­lan lap­sen ni­men.

Au­tu­ai­ta ovat ne, joi­ta van­hurs­kau­den vuok­si vai­no­taan:

hei­dän on tai­vas­ten val­ta­kun­ta.

Au­tu­ai­ta olet­te te, kun tei­tä mi­nun täh­te­ni her­ja­taan ja vai­no­taan

ja kun teis­tä val­heel­li­ses­ti pu­hu­taan kaik­kea pa­haa.

Iloit­kaa ja rie­muit­kaa, sil­lä palk­ka, jon­ka te tai­vais­sa saat­te, on suu­ri.

Niin­hän vai­not­tiin pro­feet­to­ja­kin, jot­ka eli­vät en­nen tei­tä.

Sii­o­nin lau­lus­sa 266 kai­va­taan le­poon pääs­sei­tä lä­hei­siä:

Ja toi­si­naan, kun muis­te­len

le­von jo saa­nei­ta,

niin ko­tiin pääs­tä kai­pai­len

ja hei­dät koh­da­ta.

Oi Her­ra, huo­kaan puo­lee­si,

suo voi­maa tais­tos­sa

ja ker­ran ol­la luo­na­si

py­hien jou­kos­sa.

Vir­res­sä 243 ku­va­taan ian­kaik­ki­sen elä­män toi­voa, jon­ka us­ko an­taa:

Vaan Her­ran seu­ra­kun­ta,

ei hei­tä toi­vo­aan,

on sil­le kuo­lo un­ta,

se kiit­tää su­ruis­saan.

Se tie­tää Va­pah­ta­jan

jo nous­seen kuol­leis­ta.

Hän val­mis­ta­nut ma­jan

on meil­le tai­vaas­sa.

Iloi­ta it­keis­sään­kin

toi­vos­sa sy­dän saa,

kun hau­taan sy­vim­pään­kin

jo aa­mu sa­ras­taa.

Siis luo­ta voi­maan Her­ran

ja kii­tä ar­mo­aan.

Tie hau­dan päät­tyy ker­ran

ikui­seen kun­ni­aan.

Ku­vi­tus­ku­va: Eli­sa Raap­pa­na

1.6.2020

Pie­ta­ri sa­noi: "Kään­ty­kää ja ot­ta­kaa it­se ku­kin kas­te Jee­suk­sen Kris­tuk­sen ni­meen, jot­ta syn­tin­ne an­net­tai­siin an­teek­si. Sil­loin te saat­te lah­jak­si Py­hän Hen­gen." Ap. t. 2:38

Viikon kysymys