Ko­vas­ti odo­tet­tu yö­raa­mat­tu­luok­ka jär­jes­tet­tiin Sei­nä­jo­en rau­ha­nyh­dis­tyk­sel­lä 7. syys­kuu­ta nyt kol­man­nen ker­ran. Idea on kul­keu­tu­nut Vaa­sas­ta. En­si ker­taa raa­mat­tu­luok­kaan saa­pu­neis­ta nel­jäs­luok­ka­lai­sis­ta osa oli in­nois­saan, osa jän­nit­ty­nei­tä, jot­kut eh­kä mo­lem­pia.

Tuh­ti piz­zail­ta­pa­la

Ke­nen­kään ei ol­lut pak­ko jää­dä yök­si, jo­ten osal­lis­tu­maan pää­si, vaik­ka ei oli­si ol­lut kiin­nos­tu­nut yö­py­mi­ses­tä ret­kei­ly­mei­nin­gil­lä. Täs­tä syys­tä oh­jel­ma pai­not­tui per­jan­tai-il­taan: lau­an­tai­na ei oh­jel­mas­sa ol­lut muu­ta kuin aa­mu­pa­la.

Yö­raa­mat­tu­luok­ka vaa­ti suh­teel­li­sen vä­hän or­ga­ni­soin­tia. Pai­kal­la oli koko ajan kuu­si ai­kuis­ta ja li­säk­si kak­si opet­ta­jaa. Iso­sik­si oli saa­tu mu­kaan yh­dek­sän vä­hän van­hem­paa nuor­ta, jot­ka aut­toi­vat kai­kis­sa käy­tän­nön asi­ois­sa.

Ruo­kai­lus­ta ke­rät­tiin pie­ni mak­su, jol­la sai tuh­din piz­za-ate­ri­an il­lal­la sekä aa­mu­pa­lan.

Pu­het­ta kiu­saa­mi­ses­ta

Raa­mat­tu­luok­kia pi­det­tiin kah­des­sa eri ti­las­sa, toi­ses­sa oli­vat ala­kou­lu­lai­set ja toi­ses­sa ylä­as­tei­käi­set. Pi­tä­ji­nä oli­vat Heik­ki Jo­en­suu ja Mat­ti Mä­ki­nen.

Raa­mat­tu­luok­kien ai­he poh­jau­tui Päi­vä­mie­hes­sä jul­kais­tuun kir­joit­ta­jan kom­ment­tiin, jon­ka ot­sik­ko­na oli Käy ki­pe­ää. Teks­tis­sä pu­hut­tiin ajan­koh­tai­sis­ta ai­heis­ta: kiu­saa­mi­ses­ta ja ra­sis­mis­ta. Raa­mat­tu­luo­kis­sa kes­kus­tel­tiin näis­tä ai­heis­ta.

– Jo­kai­nen suo­ma­lai­nen­kin on eri­lai­nen, mut­ta ei tois­taan huo­nom­pi, vaan Ju­ma­lan luo­ma­na täy­del­li­nen. Tu­tus­tu­mal­la eri­lai­siin ih­mi­siin voim­me avar­taa nä­ke­myk­si­äm­me, Mat­ti Mä­ki­nen to­te­si.

Tasa-ar­vo pe­rus­tuu luo­mis­työ­hön

Raa­mat­tu­luo­kas­sa ker­rat­tiin Jee­suk­sen ope­tus: niin kuin tah­dot­te ih­mis­ten te­ke­vän teil­le, teh­kää te heil­le. Myös rak­kau­den kak­sois­käs­ky an­taa oh­jeet ih­mis­ten vä­li­seen kans­sa­käy­mi­seen: ra­kas­ta Ju­ma­laa yli kai­ken ja lä­him­mäis­tä niin kuin it­se­ä­si.

– Tii­viit ka­ve­ri­pii­rit ovat hyvä ja tär­keä asia, mut­ta jos­kus joku saat­taa jää­dä si­vuun, hok­saut­ti opet­ta­ja ja jat­koi:

– Us­ko­vai­set ka­ve­rit ovat tär­kei­tä lap­sil­le ja nuo­ril­le. Us­ko­vai­nen ka­ve­ri on saat­to­mies, jol­le voi ker­toa asi­oi­ta ja jol­ta voi pyy­tää syn­te­jä an­teek­si.

Rau­hoit­ta­va il­ta­har­taus

Raa­mat­tu­luo­kan jäl­keen oli ruo­kai­lu ja ren­nom­paa oh­jel­maa. Ko­vin ai­kai­sin ei nuk­ku­maan­me­noon ho­pu­tet­tu, vaan osal­lis­tu­jat sai­vat myös viet­tää ai­kaa yh­des­sä.

Il­ta päät­tyi har­tau­teen, jon­ka piti Jus­si Ren­to­la. Har­tau­den joh­dan­nok­si hän luki Ko­din ku­va­raa­ma­tus­ta ker­to­muk­sen Jee­sus pe­see ope­tus­las­ten­sa ja­lat.

Il­ta­har­taus rau­hoit­ti mie­liä so­pi­vas­ti yö­le­poa var­ten. Seu­ra­sa­liin ja ker­ho­huo­nei­siin oli le­vi­tel­ty jo val­miik­si ret­ki­pat­jo­ja ja ma­kuu­pus­se­ja.

Oli tur­val­lis­ta ja ko­tois­ta omas­sa seu­ra­pai­kas­sa las­kea pää tyy­nyl­le.

Teks­ti: Eli­na Hy­vö­nen

Ku­vat: Riit­ta Kel­lo­saa­ri