JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Uutiset

Seu­ra­kun­ta­huu­mo­ria riit­täi­si kir­jak­si as­ti

Uutiset
27.9.2020 9.20

Juttua muokattu:

25.9. 15:40
2020092515402120200927092000
Veli-Pekka Ottman korona-ajan saarnavuorossa Helsingin rauhanyhdistyksellä. – Tilanteessa ei naurattanut, mutta myöhemmin huvitti: SRK:n julkaisut ovat monikäyttöisiä. Niitä voi käyttää myös mikrofonin tukena.

Veli-Pekka Ottman korona-ajan saarnavuorossa Helsingin rauhanyhdistyksellä. – Tilanteessa ei naurattanut, mutta myöhemmin huvitti: SRK:n julkaisut ovat monikäyttöisiä. Niitä voi käyttää myös mikrofonin tukena.

Kuva Ottmanilta

Veli-Pekka Ottman korona-ajan saarnavuorossa Helsingin rauhanyhdistyksellä. – Tilanteessa ei naurattanut, mutta myöhemmin huvitti: SRK:n julkaisut ovat monikäyttöisiä. Niitä voi käyttää myös mikrofonin tukena.

Veli-Pekka Ottman korona-ajan saarnavuorossa Helsingin rauhanyhdistyksellä. – Tilanteessa ei naurattanut, mutta myöhemmin huvitti: SRK:n julkaisut ovat monikäyttöisiä. Niitä voi käyttää myös mikrofonin tukena.

Kuva Ottmanilta

Har­ri Vä­hä­jylk­kä

Seu­ra­kun­ta­työs­sä huu­mo­ri on mo­nes­ti ti­lan­ne­ko­miik­kaa ja suh­tees­sa sii­hen, mitä sat­tuu ja ta­pah­tuu, ker­too Tam­pe­reen tuo­mi­o­kirk­ko­seu­ra­kun­nan kap­pa­lai­nen Veli-Pek­ka Ot­t­man.

– Myös kris­til­li­syy­tem­me si­säl­lä ker­ro­taan pal­jon hu­mo­ris­ti­sia jut­tu­ja. Ne voi­vat liit­tyä per­soo­niin, ku­ten vaik­ka jo edes­men­nei­siin pu­hu­jiin, haus­koi­hin ti­lan­tei­siin us­ko­vais­ten elä­mäs­sä tai kom­mel­luk­siin. Näis­tä sai­si vaik­ka kir­jan, kos­ka näi­tä on niin pal­jon.

Ot­t­man ker­too vie­rail­leen­sa vuo­sia sit­ten us­ko­vai­ses­sa per­hees­sä, jol­la oli ka­no­ja. Ka­nat oli­vat pääs­seet kar­kuun, ja hä­kin ovi oli au­ki. Joku oli lait­ta­nut avoi­men oven vie­reen sen ke­sän su­vi­seu­ra­mer­kin, jon­ka tun­nus oli: ”Si­nun port­tis pi­tää avoin­na ole­man.”

Ot­t­man ker­too toi­mi­neen­sa kai­kil­la seu­ra­kun­nan työ­a­loil­la lu­kuun ot­ta­mat­ta lap­si- ja per­he­työ­tä.

– Huu­mo­ri on usein kei­no tai tapa ke­ven­tää elä­mää, eri­tyi­ses­ti sen ras­kais­sa tai han­ka­lis­sa ti­lan­teis­sa.

Hän ker­too huu­mo­ria löy­ty­vän jos­kus siel­tä­kin, mis­sä sitä ei ajat­te­li­si ole­van.

– Sitä voi re­piä ir­ti pie­nis­tä­kin asi­ois­ta. Huu­mo­ri hel­pot­taa.

Veli-Pek­ka Ot­t­man pi­tää ti­lan­ne­ko­mii­kas­ta, kom­mel­luk­sis­ta sekä sa­nal­li­ses­ta huu­mo­ris­ta, jos­sa ku­vail­lun ti­lan­teen voi näh­dä sie­lun­sa sil­min.

– Jos­kus jot­kin sar­ja­ku­vat is­ke­vät suo­raan nau­ru­her­moon, esi­mer­kik­si Las­si ja Lee­vi, hän mai­nit­see.

Hy­vän huu­mo­rin Ot­t­man mää­rit­te­lee ti­lan­ne­si­don­nai­sek­si.

– Huu­mo­ri ja haus­kuus on it­sel­lä­ni kiin­ni ti­lan­tees­ta eli kon­teks­tis­ta. Met­sä vas­taa niin kuin sin­ne huu­de­taan.

Jos kans­saih­mi­set ovat Ot­t­ma­nin kans­sa sa­mal­la aal­lon­pi­tuu­del­la ja sa­man­lai­sel­la huu­mo­ril­la va­rus­tet­tu­ja, voi meno hä­nen mu­kaan­sa äi­tyä vä­lil­lä ”ai­ka her­vot­to­mak­si”.

– Jos­kus ti­lan­teet voi­vat ol­la sel­lai­sia, jois­sa ei nau­ra­ta yh­tään, mut­ta jäl­keen­päin niis­sä voi näh­dä hu­mo­ris­ti­sia piir­tei­tä, Veli-Pek­ka Ot­t­man miet­tii.

– It­sel­leen on op­pi­nut nau­ra­maan pa­rem­min iän myö­tä.

Hän ajat­te­lee, et­tä huu­mo­rin­ta­ju on osit­tain per­soo­nal­li­nen ja pe­rin­nöl­li­nen omi­nai­suus, mut­ta asia, jo­hon vai­kut­taa myös ym­pä­ris­tö.

– Huu­mo­rin­ta­ju ei kai­kil­la ole sa­man­lai­nen, olem­me sii­nä­kin suh­tees­sa yk­si­löl­li­siä. Ajat­te­len, et­tä huu­mo­ria ja sen nä­ke­mis­tä eri ti­lan­teis­sa voi myös op­pia.

Lue li­sää Ot­t­ma­nin aja­tuk­sia tä­män vii­kon Päi­vä­mie­hes­tä: Mi­hin ti­lan­tei­siin huu­mo­ri ei sovi? Mi­ten us­koon liit­ty­vä ilo ero­aa huu­mo­ris­ta?

23.10.2020

Hän an­toi Is­ra­e­lil­le la­kin­sa ja käs­ki mei­dän isi­äm­me opet­ta­maan ne lap­sil­leen,

jot­ta tu­le­va­kin pol­vi ne tun­ti­si, jot­ta vas­te­des syn­ty­vät­kin ne op­pi­si­vat ja ker­toi­si­vat omil­le lap­sil­leen. Ps. 78:5–6

Viikon kysymys