Rauhanyhdistykset ovat tällä hetkellä hiljaisia rakennuksia. Nettilähetyksiä on runsaasti, mutta etenkin lasten ja nuorten toiminnalle olisi tarve.
Päivi Peltoniemi
Rauhanyhdistykset ovat tällä hetkellä hiljaisia rakennuksia. Nettilähetyksiä on runsaasti, mutta etenkin lasten ja nuorten toiminnalle olisi tarve.
Päivi Peltoniemi
Päivämiehen toimitus
Kyselyn kautta rauhanyhdistykset antoivat tilannekatsauksen toiminnastaan.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) teki rauhanyhdistyksille kyselyn koronapandemian aikaisesta toiminnasta.
– Halusimme kysellä yhdistysten kuulumisia ja sitä, miten ne ovat selvinneet poikkeusajasta, kertoo SRK:n toiminnallisen osaston johtaja Pekka Kainua.
– Kyselyn tulosten pohjalta käydään keskustelua muun muassa kevään yhteistyöseminaareissa. Seminaarit kokoavat yhteen kaikkien rauhanyhdistysten edustajat, ja siellä on luonteva jakaa hyviä ja toimivia käytänteitä.
Lähes kaikki Suomen rauhanyhdistykset vastasivat kyselyyn.
Liki puolet lähettää nettiseuroja
Esimerkiksi etälähetysten määristä SRK:lla ei Kainuan mukaan ollut tarkkaa tietoa. Kyselyn kautta selvisi, että liki puolet, 48,5 prosenttia yhdistyksistä on järjestänyt omia nettiseurojaan. Ne ihmiset, joiden kotirauhanyhdistys ei seuroja järjestä, ovat kuunnelleet lähetyksiä muilta alueilta.
– Aloitimme nettiseurojen lähettämisen heti ensimmäisten kokoontumisrajoituksien tullessa. Olemme kokeneet oman yhdistyksen seurat tärkeäksi, vaikka seuralähetyksiä on runsaasti muutenkin tarjolla, kertoo erään rauhanyhdistyksen edustaja.
– On ilahduttavaa, että poikkeusaikanakin seuroja on paljon tarjolla. Rauhanyhdistysten keskeisin tehtävä on seurojen järjestäminen, sanoo Kainua.
Etälähetyskanavista nettiradio on kyselyn perusteella suosituin (48,3 %). YouTube-lähetyksiä käyttää 36,8 prosenttia seuroja lähettävistä yhdistyksistä.
Tauot ovat venyneet pitkiksi
Edellisistä fyysisistä kokoontumisista on osalla paikkakunnilla jo pitkä aika, sillä kokoava toiminta on saattanut olla tauolla koronan alkuvaiheilta eli viime vuoden maaliskuusta asti.
Monet yhdistykset ovat kuitenkin aloitelleet omaa nettiseuratoimintaansa tai kirkkoseuralähetyksiä vielä viimeviikkoinakin. Kaikilla omien lähetysten tekoon ei ole mahdollisuuksia.
– Olemme nauttineet runsaista nettilähetyksistä, omassa rauhanyhdistyksessä siihen ei ole resursseja, vastasi pienen yhdistyksen edustaja.
Lapsi- ja nuorisotyö on alueilla suurelta osin seisahduksissa, ja siihen yhdistykset kaipasivat SRK:lta apua. Moni vastaaja toivoi raamattuluokka- ja pyhäkoululähetyksiä, joita SRK viime keväänä lähetti.
– Vastauksissa korostui erityisesti huoli lasten ja nuorten uskonelämän tuen puutteesta, Kainua mainitsi.
Varainhankintaa etäkonstein
Rauhanyhdistykset kertoivat saaneensa varallisuutta viimeisen vuoden kuluessa niin lahjoituksista, MobilePay-kolehdista kuin erilaisista myyjäisistä ja arpajaisista.
– Varainhankinta on ollut pääosin lahjoitusten varassa. Väkeä on kannustettu siihen kirjeillä ja soittorinkiviesteillä. Olemme järjestäneet myös etämyyjäiset, luki eräässä vastauksessa.
Kaikilla yhdistyksillä tarvetta erityiseen varainhankintatoimintaan ei ole ollut pienen yhdistyksen pienten kulujen tai muuten vakaan varallisuustilanteen ansiosta. Keskimäärin yhdistykset arvioivat taloustilanteensa kohtalaisen hyväksi.
Kuinka voisi pitää yhteyttä?
Kyselyssään SRK kyseli myös alueiden uskovaisten yhteydenpidosta poikkeusaikana. Selvästi tyypillisintä yhteydenpitoa oli WhatsApp-viestein eri nettilähetyksistä tiedottaminen. Moni vastaus sisälsi myös harmia yhteydenpidon vähäisyydestä.
– Tämä on meillä kipupistekysymys. Yhteydenpito on vähäistä. Yhteydenpitoa on perhepiirissä ja lähipiirissä. Tähän kaivattaisiin ideoita.
Vastauksista kuului laajasti myös odotus: ”Heti kun on mahdollista, aloitamme seurojen pitämisen.”
Blogit
Luetuimmat
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys