Aulikki Piirainen
Kajaani
Talvisodan aikana turvauduttiin Jumalaan. Näin kannattaa toimia tänäkin päivänä.
Kajaanin kirkkopihalla laskettiin talvisodan päättymisen 80-vuotispäivänä 13. maaliskuuta seppeleet sankaripatsaalle ja sytytettiin kynttilät sankarihaudoille.
Paikalle oli kokoontunut vain kourallinen juhlavieraita. Sää oli hyinen ja tuisku puhalsi vaakasuoraan. Koronavirustilanteen vuoksi tilaisuus toteutettiin pienimuotoisesti.
Korkeimpaan turvautuen
Kenttähartauden piti kenttäpiispa Pekka Särkiö. Hän lainasi psalmia 25: “Minun silmäni katsovat alati Herraan, hän päästää jalkani ansasta. Käänny puoleeni ja ole minulle armollinen, sillä minä olen yksin ja avuton”.
– Psalmin sanat sopivat tähän hetkeen. Rauha saavutettiin 80 vuotta sitten raskain ehdoin.
Särkiö muisteli tasavallan presidentti Kyösti Kallion puhetta Suomen kansalle 17.12.1939:
– Elämää johtava käsi antaa teille voimaa seisoa väkivaltaa vastaan ja voittaa silloinkin, kun vastassanne on valtava ylivoima.
Vanhempamme ja isovanhempamme eivät epäilleet puolustautua vihollista vastaan:
– He turvautuivat Korkeimpaan. Saamme luottaa Jumalaan nytkin, kun elämme koronavirusuhkan aikaa.
Henkistä läheisyyttä
Muistohetken puheen piti Kainuun prikaatin komentaja, prikaatikenraali Tuomo Repo. Kajaanin juhlan teemaksi oli valittu Talvisodan 105 kunnian päivää. Repo muisteli sitä, kuinka rajamiehet joutuivat ottamaan vastaan vihollisen ensimmäisen aallon Suomussalmella ja Kuhmossa.
– Jouduimme sotaan valmistautumattomana. Selviäminen vaati epäinhimillisiä ponnistuksia. Kuitenkin kansamme omanarvontunto nousi ja saimme luotua yhteiset kansalliset arvot.
Repo toivoi, että Suomi pitää edelleen huolta puolustuskyvyn säilyttämisestä eikä sotaa koskaan enää tulisi. Repo lainasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoja: "Kun meitä nyt koronaviruksen leviämisen aikana kehotetaan pitämään fyysistä etäisyyttä, niin otetaan sen sijaan henkistä läheisyyttä."
Blogit
Toimitus suosittelee
Viikon kysymys