Tä­nään vie­te­tään kan­sal­lis­ru­noi­li­jam­me Jo­han Lud­vig Ru­ne­ber­gin päi­vää. Ru­ne­berg eli vuo­si­na 1804–1877. Hän oli ru­noi­li­ja, kir­jai­li­ja ja toi­mit­ta­ja, joka vai­kut­ti mer­kit­tä­väs­ti kan­sal­li­suu­saat­teen syn­ty­mi­seen Suo­mes­sa.

Ru­ne­ber­gin tun­ne­tuin teos on Vän­rik­ki Stoo­lin ta­ri­nat, jon­ka avaus­ru­nos­ta "Maam­me" on sä­vel­let­ty suo­men kan­sal­lis­lau­lu.

Ru­ne­berg oli myös vir­si­ru­noi­li­ja. Evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­sen kir­kon vir­si­kir­jas­sa on run­saas­ti hä­nen sa­noit­ta­mi­aan vir­siä, muun mu­as­sa vir­ret 490 (Mä sil­mät luon ylös tai­vaa­seen) ja 577 (Sun kä­tes, Her­ra, voi­mak­kaan).

Ru­ne­berg kir­joit­ti kaik­ki te­ok­sen­sa äi­din­kie­lel­lään, ruot­sik­si.

Ru­ne­ber­gin päi­vä­nä on ta­pa­na syö­dä Ru­ne­ber­gin tort­tu­ja, joi­den re­sep­tin us­ko­taan ole­van Ru­ne­ber­gin Fred­ri­ka-vai­mon ke­hit­tä­mä.

Läh­teet:

op­pi­mi­nen.yle.fi

evl.fi

Ku­vas­sa on vuon­na 1948 jul­kais­tu pos­ti­merk­ki J.L. Ru­ne­ber­gis­tä. Kuva on ku­van­kaap­paus Pos­ti­mu­se­on si­vul­ta.